Lämpö laski ve­den­pin­to­ja

Järvien, jokien ja pohjavesien pinnat ovat laskeneet tänä kesänä viikkoja tavallista aiemmin. Niukan sateen lisäksi syynä on myös normaalia suurempi haihtuminen, joka on selvää seurausta lämpimistä ilmoista.

Vesivarastot vähissä . Vesien pinnat laskevat vuodenaikaan nähden harvinaisen nopeasti.
Vesivarastot vähissä . Vesien pinnat laskevat vuodenaikaan nähden harvinaisen nopeasti.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Järvien, jokien ja pohjavesien pinnat ovat laskeneet tänä kesänä viikkoja tavallista aiemmin. Niukan sateen lisäksi syynä on myös normaalia suurempi haihtuminen, joka on selvää seurausta lämpimistä ilmoista. Normaalisti toukokuussa haihtuminen on pientä, kun taas tämän vuoden toukokuussa haihtuminen on ollut runsasta.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen insinööri Eero Nuortimon mukaan esimerkiksi Kuusamossa ei ole tehty koskaan aiemmin tähän aikaan vuodesta näin alhaisia pintahavaintoja.

”Tällainen tilanne on tavallisesti ollut heinäkuun lopussa tai elokuun alussa. Jopa Kuusamossa suurten järvien pinnat ovat normaalia alempana ajankohtaan nähden, vaikka menossa on vielä osittainen tulva-aika.”

Myös pohjavesi on poikkeuksellisen alhaalla. Yleensä pohjaveden muodostuminen on suurinta keväällä, kun lumi sulaa ja sulavedet imeytyvät maahan. Pinnat ovat yleensä korkeimmillaan touko-kesäkuun vaihteessa.

”Monin paikoin Pohjanmaata pohjavesi ei nyt noussutkaan normaalille tasolle ja vajausta jäi jonkin verran kevään maksimitasoihin nähden”, sanoo hydrogeologi Mikko Jaako Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.

”Pääosassa Pohjois-Pohjanmaata pohjavesien pinnat ovat normaalia alempana, poikkeuksena Kalajokilaakson alue, jossa on normaalitilanne tai hieman jopa normaalia korkeammat luvut.”

Sadetta tarvittaisiin tuplaten

Tilanteen palauttaminen normaalilukuihin vaatisi tavallista enemmän sadetta.

”Maaperä on nyt hyvin kuiva. Jotta tilanne saataisiin normalisoitua, tarvittaisiin tuplaten sadetta siihen nähden, mitä kesässä yleensä sataa”, Jaako toteaa. ”Veden saanti yksityisten talousten kaivoista voi olla huonoa, jos tilanne ei parane.”

Suomen ympäristökeskuksen mukaan maaperä on kuivunut niin, että vasta yli 50 mm ylimääräinen sade täyttäisi vajeen ainakin maan etelä- ja lounaisosissa. Eero Nuortimon mukaan tilanne on samanlainen täälläkin.

”Arviolta Pohjois-Suomen tilanne on samaa luokkaa kuin etelänkin. Myös veden pinnan nousuun tarvittaisiin pidempi sadejakso. Esimerkiksi Pudasjärven seudulla sijaitsevan Tuulijärven pinta on liki metrin normaalia alempana.”

Viimeisten 30 vuorokauden aikana maan etelä- ja keskiosien maa-alueilta on Suomen ympäristökeskuksen vesistömallien mukaan haihtunut peräti 100 mm vettä.

Pohjoisessakin haihduntaa on ollut tällä ajalla noin 50 mm. Lapissa on haihtunut noin 60 mm, mikä on harvinaista siellä tähän aikaan vuodesta.

Oulujärven tilanne normaali

Säännöstellyissä järvissä tilanne ei ole välttämättä yhtä paha kuin säännöstelemättömissä. Oulujärven vettä on voitu varastoida, sillä järvi kuuluu säännösteltäviin vesistöihin.

”Oulujärven vedenpinta on melko hyvin keskiarvossaan”, sanoo ympäristöviraston insinööri Eero Nuortimo.

Kaupunginojan eli Plaanaojan vettä säännöstellään myös. Toppilan lämpövoimalaitoksen mukaan kuivuus voi mahdollisesti vaikuttaa myös Plaanaojaan, vaikka padosta riippuu, kuinka paljon vettä ojaan lasketaan.

Myös meriveden tilanne on normaali. Sateet eivät vaikuta meriveteen samalla tavalla kuin jokiin ja järviin. Merentutkimuslaitoksen tutkimusavustaja Stiina Visa kertoo meriveden olleen tähän aikaan vuodesta aina yhtä alhaalla.

”Tilanne on meriveden kohdalla täysin normaali. Meriveden pinta nousee kyllä kesällä”, lupailee Visa.

Pintaveden lämpötila on ollut kesäkuun ajan poikkeuksellisen korkea. Esimerkiksi kesäkuun 12. päivän aamuna etelästä Torniojokilaaksoon asti mitattiin 20-22 asteen lämpötila. Pohjoisempanakin oli tuolloin lähellä 20 astetta.

Lukemat ylittävät ajankohdan keskiarvot 4-9 asteella.

Ilmoita asiavirheestä