Viron ja Suomen viralliset suhteet ovat viimeisen vuosikymmenen aikana yltäneet samalle tasolle kuin maiden kansalaisten välinen mutkaton ja suora yhteydenpito. Suhteet ovat ongelmattomat ja Suomessa on vähitellen totuttu ajatukseen, että Virosta tulee Naton jäsen, ainakin aiemmin kuin Suomesta.
Virossa maan EU- ja Nato-jäsenyys ovat tärkeitä vakauden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden takeita. Nato sinällään ei tuo hyvinvointia, mutta Nato-jäsenyys edellyttää hyvää taloudenpitoa, sillä puolustusbudjetin edellytetään olevan 2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Suomessa EU-jäsenyyden katsottiin aikanaan antavan myös turvatakuut, mutta Virolle se ei riitä. Pääsy Natoon on maan virallisessa doktriinissa tärkein turvallisuus- ja puolustuspoliittinen päämäärä. Tavoitetta on helpottanut se, että maan kaikki hallitukset uudelleen itsenäistymisestä 1991 lähtien ovat tavoitelleet euro-atlanttisen yhteistyön tiivistämistä.
Viron Nato-jäsenyyden myötä Suomen ja Viron harjoittama puolustusyhteistyö väistämättä hiipuu. Niin olisi todennäköisesti käynyt joka tapauksessa, koska puolustusyhteistyösopimus päättyy ensi vuoden lopussa. Sen jälkeen palataan normaaliin päiväjärjestykseen maiden välillä, kuten pääministeri Paavo Lipponen on asian ilmaissut.
Viro odottaa muiden Baltian maiden kanssa kutsua Naton jäsenyysneuvotteluihini. Venäjä ei enää ole este balttien Nato-tiellä. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti hieman yllättäen vuosi sitten, että maa hyväksyy Naton laajentumisen.
Samaan aikaan tiivistyvä yhteistyö Venäjän ja Naton välillä muuttaa Natoa poliittiseksi järjestelmäksi ja romuttaa Naton Pohjolaan ja Baltiaan muodostamaa turvatakuujärjestelmää. Tosiasiaksi kuitenkin jää, että Suomenlahden pohjukan strateginen merkitys Venäjälle ei ole vähentynyt hiukkaakaan vuosisatojen kuluessa. Venäjä pitää alueella kiinni eduistaan, tavalla tai toisella.
Viron itsenäistymisen myötä maahan jäi arviolta kymmentuhatta puna-armeijan eläköitynyttä upseeria. Virolla on siten maaperällään ainekset viidenteen kolonnaan, jota Venäjän kriisitilanteessa oletetaan hyödyntävän. Vaikka aika hoitaa puna-armeijan jäännöserästä koostuvaa ongelmaa, kummastellaan Virossa joukossa olevia nelikymppisiä erikoisjoukkojen miehiä.
Suomenlahden molemmin puolin on tähän sakkaa vakuutettu, että Viron EU- ja Nato-jäsenyys eivät tuo muutoksia maiden kahdenvälisiin suhteisiin. Pääministeri Lipposen Viron vierailun yhteydessä tunnustettiin, että maiden suhteet ovat käännekohdassa. Tarkoitus on koota viisaiden miesten ryhmä pohtimaan maiden välisten suhteiden kehitystä.
Toistaiseksi ei tiedetä, minkälaista politiikkaa Baltian maat aikovat harjoittaa EU:n ja Naton jäseninä. Vaikka Suomessa ja Virossa elätellään ajatusta, että kahden heimokansan yhteistyö sen kuin vain tiivistyy EU:ssa, ei siitä ole takeita. Nato-jäsenenä Viro linkittyy sotilasjärjestöön ja sen päätöksentekoon, jolloin suhde Suomeen saattaa etääntyä.
SAK on muutaman vuoden väliajoin varoittanut, että EU-jäsenyyden myötä Virosta saapuu Suomeen runsaasti halpatyövoimaa. 400 000 hengen tuloon kovin moni ei vakavissaan usko, mutta 80 000 kuulosta monesta jo paljon uskottavammalta.
Vapaan liikkumisen myötä monet virolaiset lähtevät väistämättä Suomeen töihin, jos talouden noususuhdanne jatkuu. Se voi aiheuttaa maiden välille kitkaa, josta vielä ei ole tietoakaan. Kansalaisten tasolla suhteet ovat kuitenkin mutkattomat, sillä ne perustuvat perheiden ja yksityishenkilöiden kontakteille, joita vuodet ja poliittiset turbulenssit eivät pääse pilaamaan.