Tutkijat kiirehtivät pohjoisten kasvilajien tallentamista geenipankkien kokoelmiin. Keräystyöhön on heidän mielestään tartuttava entistä tarmokkaammin, sillä ilmaston lämpeneminen uhkaa monia pohjoisen kasvilajeja. Toistaiseksi geenipankeissa on materiaalia pohjoisen kasveista vain niukasti.
- Täällä pohjoisessa ilmastonmuutoksen seuraukset ovat ehkä kaikkein suurimmat. Jos talvet leutonevat, lumipeite ohenee ja kasvien talvehtimisolot muuttuvat, esimerkiksi kukkiminen voi häiriintyä, selvittää erikoistutkija Merja Veteläinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta Ruukista.
Veteläinen tähdentää, että muutokset eivät suinkaan tapahdu hetkessä vaan pitkällä aikavälillä. Hänen mukaansa joidenkin ennusteiden mukaan sadan vuoden sisällä voi olla sellaisia olosuhteita, joissa jotkin kasvipopulaatiot ovat vaarassa hävitä.
- Geenipankit toimivat satojen vuosien perspektiivillä. Koko maapallon ruokaomavaraisuuden hyväksi tehdään työtä ajatellen myös tulevien sukupolvien tarpeita, Veteläinen muistuttaa.
Pohjoisella pallonpuoliskolla vaarassa olevien lajien aiempaa rivakammasta keräämisestä päätettiin Rovaniemellä alkuviikolla koolla olleessa työpajassa. Siihen osallistui tutkijoita kaikista Pohjoismaista sekä Yhdysvalloista, Kanadasta ja Venäjältä.
Arvokkaita
ominaisuuksia
Pohjoismailla on yhteinen geenipankki, joka sijaitsee Etelä-Ruotsissa. Merja Veteläinen kertoo, että sinne on talletettu Suomesta noin 2 000 näytettä, joista pääosa on siemeniä. Pankissa on näytteitä muun muassa viljoista, vihanneksista ja perunoista.
- Pohjois-Suomen kokoelmia täytyy vielä täydentää. Tärkeitä pohjoisen geenivaroja ovat esimerkiksi nurmikasvit eli pohjoiset heinät, villit metsämarjat sekä yrtti- ja lääkekasvit, Veteläinen luettelee.
Geenivaroja on suojeltava tulevaisuuden viljelijöiden, jalostajien ja tutkijoiden käyttöön. Pohjoisen kasvigeenivarat sisältävät talvenkestävyysgeenejä sekä laatuominaisuuksia, jotka ovat ennen kaikkea jalostukselle arvokkaita.
Geenipankkien kokoelmien kartuttaminen on kallista toimintaa. Veteläinen sanookin, että ennen kasvien keräämistä on tärkeää selvittää, mitkä lajit ovat kaikkein pahiten ilmastonmuutoksen takia vaarassa ja miltä paikoilta niitä on syytä ottaa talteen.
- Todennäköisesti kyseeseen tulevat korkeat paikat ja rannikko. Ehkä meilläkin Perämeren pinta nousee, joten näiltä rannikkopaikoilta tulisi kerätä ensimmäisenä materiaalia, Veteläinen tuumaa.