Tutkijat kiistävät voimakkaiden sääilmiöiden ja ilmaston lämpenemisen yhteyden, vaikka maapallon ilmasto on todistettavasti lämmennyt 1-2 astetta viime vuosikymmeninä. "Sääilmiöiden tulkitsemisessa täytyy olla varovainen. Tutkijat keräävät vielä tietoa lämpenemisestä, eivätkä viimeiset kaksikymmentä vuotta riitä osoittamaan ilmiöitä lämpenemisen seurauksiksi", huomauttaa Oulun yliopiston Thule-instituutin varajohtaja Kari Strand.
Strand kuitenkin vahvistaa, että pohjoisenkin ilmasto on lämmennyt parin-kolmenkymmenen vuoden aikana, mikä näkyy jo muun muassa merijään koossa. "Merijää on vähentynyt laajuudeltaan selvästi parinkymmenen vuoden aikana. Talviaikana jään levinneisyys on vähentynyt pohjoisilla merialueilla jopa seitsemän prosenttia vuosikymmenessä", Strand kertoo. "Esimerkiksi Islannin ympäristössä ei talviaikaan tavata enää merijäätä. Tällä on isoja merkityksiä kalastuksen ja elinkeinoelämän kannalta", hän valaisee.
Lämpenemisen seuraukset voivat olla Strandin mukaan kuitenkin Suomessakin radikaaleja. Esimerkiksi herkät pohjoisen kasvit, jotka vaativat tietyn lumipeitteen ja ovat sopeutuneet muutosprosesseihin pitkällä aikavälillä, voivat kärsiä aika nopeasta muutoksesta. Lisäksi ikiroudan mahdollinen sulaminen voi aiheuttaa pohjoisilla alueilla suuria muutoksia. "Jos ikiroudan alueelle on rakennettu taloja ja routa sulaa pois, rakennukset voivat romahtaa", Strand kuvailee.
Suomi on onnellisessa asemassa siinä mielessä, että ikiroutaa on meillä vain vähän Käsivarren alueella. Venäjällä ikiroutaa on kuitenkin laajoilla alueilla.
Noin sata pohjoisten ja arktisten alueiden tutkijaa kokoontui tällä viikolla Ouluun ensimmäiseen NARP- eli Nordic Arctic Research Programme -symposiumiin.
Lue tarkemmin lauantain KALEVASTA.