"Varmasti tulemme vielä näkemään pakolaisleirejä, jotka aiheutuvat siitä, että ilmasto on muuttanut elinolosuhteet huonommiksi", ennustaa tutkija Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta.
Esimerkiksi tulvien tai kuivuuden rasittamilla alueilla voi ilmasto-olojen edelleen vaikeutuessa syntyä konflikteja, jotka lopulta ajavat huomattavan osan väestöstä liikkeelle. Tuore esimerkki on Sudanin Darfur, jossa väestön lisääntyminen ja kuivuus johtivat eri väestöryhmien välisiin ristiriitoihin. Myös toistuvat tulvat voivat muuttaa laajoja alueita asumiskelvottomiksi.
YK:n ilmastopaneeli on varoittanut ilmastonmuutoksen voivan ajaa jopa 150 miljoonaa ihmistä pakolaisiksi. Sellainen tilanne olisi täysin hallitsematon. Maapallolta ei löydy uutta paikkaa niin suurelle väestömäärälle eikä sellaisen avustaminen leireillä olisi inhimillisesti toteutettavissa.
"Nykyinen siirtolaisten määrä ei voi kasvaa, sillä vain tietty määrä väkeä pystytään sopeuttamaan niin sanottuihin rikkaisiin maihin. Päästöjen vähentäminen on siksi myös eettinen ratkaisu. Päästöjä pitää vähentää niiden, joilla on siihen parhaat mahdollisuudet", Ruosteenoja pohtii.
Hän muistuttaa kuitenkin myös myönteisistä tarinoista.
"Kehitysmaiden naisten kouluttaminen hillitsee niiden väestön kasvua ja samalla päästöjä, lisää vaihtoehtoja eri elinkeinojen harjoittamiseksi ja siirtää naisten kautta tietoa uusille sukupolville", Kimmo Ruosteenoja arvioi.
Ilmastopakolaisuuden ehkäiseminen on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin satojen miljoonien ihmisten väestönsiirrot ja niiden aiheuttamat inhimilliset kärsimykset.