Lampaanlihan kysyntä on kasvanut viime vuosina nopsasti. Kysyntää olisi pääsiäisen lisäksi myös ympäri vuoden. Kasvustaan huolimatta kotimainen lihantuotanto ei riitä kattamaan menekkiä.
Vaje katetaan suurimmaksi osaksi tuontilihalla, vaikka suomalaisella karitsanlihalla olisi kysyntää.
Kotimaisen lampaanlihan tuotannon vaikeutena on ketjun pirstaleisuus.
Alalla on paljon pieniä yrittäjiä, joiden toimintatavat vaihtelevat ja eri toimijoiden yhteiset tavoitteet puuttuvat. Lampaiden teurastus on keskittynyt erikokoisiin pienteurastamoihin. Kun kuvio on pientä, ei tuotanto pääse laajenemaan.
Tuonti on
välttämätöntä
Suuret teurastamot eivät juurikaan ota lampaanlihaa raaka-aineekseen. Kun tuottajalle näin makseta kovin kummoista hintaa lihasta, ei lampaanlihan tuotantokaan kasva.
Tästä seuraa se, että sesonkiaikoina tulisi lampaanlihasta selvää pulaa ilman ulkomaantuontia.
Esimerkiksi pohjoiseen on syntynyt jonkin verran uusiakin lammastiloja. Kemissä muun muassa Veljekset Röngän teurastamo valmistaa tuotteita lampaanlihasta. Toimitusjohtaja Juha Röngän mukaan karitsanlihan tuotanto on heidän näkökulmastaan toimiva bisnes.
Kulutus on kasvusuunnassa, ja hän toivoo tuottajien määrän lisääntyvän nykyisten tuottajien lisäävän tuotantoaan. "Suomalaiset ovat oppineet syömään lampaanlihaa. 1980-luvulla se oli vielä kuin väärä raha, ei kelvannut kenellekään", Rönkä sanoo.
Hän korostaa, että karitsanliha on aivan erilaista kuin vanhan lampaan liha. "Karitsanliha on mureaa, ei voi samana päivänä puhuakaan lampaan- ja karitsanlihasta", hän sanoo.
Rönkä ei paljon halua ennustella hinnan kehitystä, mutta ei hän usko sen ainakaan halpenevan.
Lammas on marginaalituote
Lampaanliha on lihamarkkinoilla marginaalituote. Sen kulutusmäärä on Suomessa vain prosentin kieppeillä kaikesta lihankulutuksesta.
Lammastalous on toki Suomessakin kehittymässä isompiin, yritysmäisempiin, ammattimaisesti toimiviin ja osaamista vaativiin yksiköihin, jotta tuotanto olisi kannattavaa.
"Teurasmäärät ovat pienet verrattuna muihin lihaketjuihin ja lihan ja lihatuotteiden logistiikka ja markkinointi ovat pitkien etäisyyksien takia haasteellisia. Ketjun toimivuudessa on suuria eroja siitä riippuen, missä päin Suomea ollaan", kertoo Proagria Maaseutukeskusten Liiton lammastuotannon kehityspäällikkö Ulla Savolainen.
"Osa tuottajista on itse miettinyt lihan reitin markkinointeineen suoraan ravintoloihin tai kuluttajille. Markkinoinnin onnistuminen vaatii paitsi paljon osaamista myös paljon työtä", toteaa Savolainen.
Hinta voi
nousta jatkossa
Kaakkurin Citymarketin lihaosaston vastaava Marko Evälä kertoo, että uusiseelantilainen aikuisen lampaan paisti on heillä suosituinta pääsiäisenä. Luutonta lampaanpaistia saa heiltä noin kuuden euron kilohintaan, vastaava karitsanpaisti maksaa runsaat 10 euroa kilolta.
"Olisin tilannut lisää, mutta ei ollut enää saatavissa. Mutta on sitä vielä laatikoittain myymättäkin", Evälä sanoo.
Lampaanlihan hinta noussee jatkossa senkin takia, että maailmanmarkkinahinta nousee. Tämä johtuu siitä, että alan mahtimaassa Uudessa-Seelannissa lampaanlihan tuotanto vähenee. Naudan- ja sianlihan tuotanto on todettu sielläkin kannattavammaksi ja tehokkaammaksi.