Puun poltto on epäterveellistä!? Niin nyt väitetään. Usean tutkimuslaitoksen yhdessä viime kevättalvella tekemä tutkimus Kuopion Kurkimäen pientaloalueella osoitti syöpävaarallisen bentseenin ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet selvästi korkeammiksi kuin tausta-alueella. Puun käyttö lisälämmön lähteenä on Kurkimäellä yleistä.
Yleistä se on monilla muillakin suomalaisilla pientaloalueilla. Suunnittelijat ovat kehottaneet varustamaan asunnot korvaavalla lämmitysmahdollisuudella pitkän sähkökatkon varalle. Jos virrat menevät poikki, muutkin kuin sähkölämmitystalot kylmenevät. Öljypolttimet eivät käynnisty ja kaukolämmönkin virtaus hiipuu. Koleus valtaa talon. Epäterveellistä on sekin.
Varaava takka tai leivinuuni auttavat sellaisessa hädässä paljon. Jopa puulämmitteinen kiuas karkottaa vilua, kun avaa lämmölle ovet muihinkin huonetiloihin.
Kodin takkaa tulee lämmitetyksi kylmänä vuodenaikana useasti viikossa. Näihin saakka olen pitänyt puuhaa vain terveellisenä. Lasiluukkujen läpi paistava hallittu palaminen on leppoisaa, rauhoittavaa. Lueskellessa tai televisiota tuijotellessa katse hakeutuu tuon tuostakin takan loimuun.
Ulkona liikkuessa nenään tuleva naapuruston takkojen savun häivähdys ei sekään tunnu häiritsevältä. Se jopa aiheuttaa positiivisia tuntemuksia. Kaipa tuo johtuu lapsuudesta maalaiskylässä. Talviset tulisijojen savuvanat olivat turvallisia. Ne kertoivat, että seudun pirtit ja kamarit pysyvät lämpiminä. Polttopuun hehku on osa suomalaista sielunmaisemaa.
Lohdullista oli Kuopion mittauksissa havaittu ns. hyvän ja huonon polton päästöjen ero. Huonot polttotavat voivat aiheuttaa kuusinkertaiset pienhiukkaspäästöt ja hiilivetyjä ryöpsähtää kymmenkertaisesti hyvään polttoon verrattuna.
Kuivat puut ovat tärkein hyvän polton edellytys. Kukapa ei olisi havainnut, kuinka paljon kostea puu tuottaa tuprua. Vesi ja tuli ovat huono yhdistelmä. Veto ja paloilman tulo täytyy säätää niin, että palaminen on mahdollisimman puhdasta.
Noin vuosi sitten satuin lukemaan jutun mahdollisimman puhdaspäästöisestä takan lämmittämisestä. Asiantuntija kertoi, kuinka puiden sytyttäminen ylhäältäpäin on viisasta. Vastaväitteitä oikein tulvahti päähän. Kaikki siihen saakka opittu ja oivallettu todisti, kuinka puiden alle sijoitetuista sytykkeistä ylöspäin kohoavat liekit tartuttavat pilkkeisiin tulen tasaisesti.
Mutta kokeillahan pitää. Ja toden totta: pystyyn pesän takaseinää vasten ladottujen klapien päällä sytytetty tuohiskäppyrä levitti tulta hiljalleen, mutta varmasti. Ensin puiden yläosa paloi levollisesti. Siitä tuli levisi alaspäin, ryöpsähtämättä. Kuuma yläosa polttaa niitä palavia aineksia, joita alhaalta tulevaan savukaasuun mahdollisesti jää.
Ylhäältä polton aloittavan lasiset takkaluukut pysyvät noettomina paljon pitempään kuin siinä tapauksessa, että sytöt sijoittaa perinteisesti klapien alle. Jotakin sekin todistaa. Jos ette ole kokeilleet, tehkääpä se.