Energia-alan järjestöjen vuosituhannen vaihteessa teettämän selvityksen mukaan huonekohtainen sähkölämmitys oli silloin edullisin vaihtoehto pientalon lämmityksessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin viittä eri lämmitysjärjestelmää ja niiden vaikutusta energiakustannuksiin keskikokoisessa uudessa pientalossa.
Viime talvena sähkön hinta kipusi pilviin ja suoraan tai varaavaan sähkölämmitykseen turvautuvan omakotitalon energian markkinahinta nousi noin kymmenen prosenttia. Alkuvuonna myös kaukolämmön hinta on ollut nousussa, mutta selvästi maltillisemmin kuin sähkölämmityksen.
Tällä hetkellä edullisimman energiavaihtoehdon, lämmitysöljyn hinta on puolestaan laskenut kolme prosenttia tammi-marraskuussa, mikä luonnollisesti ilahduttaa alan etujärjestön Öljy- ja kaasualan keskusliiton toimitusjohtajaa Jarmo Nupposta.
Nupponen muistuttaa, että öljyn edullisuus vertailussa perustuu pelkkään lämmitysenergian hintaan eikä pääomakustannuksia ole mukana vertailussa.
"Tämä tasoittaa vertailua sähkölämmityksen suhteen, sillä sähkölämmitys on halvempi rakentaa kuin öljylämmitys."
Liittymisvelvollisuus
syö valinnan vapautta
Hyvistä vertailutiedoista huolimatta Sakari Nupponen ei ole laisinkaan ilahtunut siitä monissa kunnissa käytössä olevasta periaatteesta, että uusien talojen on automaattisesti liityttävä kunnan kaukolämpöverkkoon.
"Olemme sitä mieltä, että lämmitystapavalintojen pitäisi olla vapaita ja lämmitysmarkkinoilla pitäisi olla vapaa valinta ja vapaa kilpailu Kaukolämpöyhtiöhän on alueellansa monopoliasemassa. Kun kiinteistö pakotetaan liittymään monopoliyhtiöön, niin siinä ei anneta takeita siitä, että silloin edullinen kaukolämpö olisi myös jatkossa edullista", Nupponen painottaa.
Nupposen mukaan järjestössä ei ole harkittu asian viemistä esimerkiksi kilpailuvirastoon, vaikka liittymissopimusvelvoitteet usein tuntuvatkin olevan lähellä kilpailulainsäädännössä mainittua määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.
Kaukolämpövelvollisuutta on välillä jopa yritetty viedä lakipykäliin.
"Eduskunta päätti ydinvoimapäätöksen yhteydessä, että energian säästöä pitää edistää. Siinä yhteydessä istui myös lakijaosto, jossa mekin olimme mukana. Siellä keskusteltiin siitä, että jopa lainsäädäntöön oltaisiin kirjattu sellainen pakko, että jos on olemassa kaukolämpöverkko, niin siihen on liityttävä. Työryhmä päätyi siihen, ettei tällaista voida esittää", Nupponen sanoo.
Kaukolämpö
yleisin vaihtoehto
Kaukolämmitys on Suomen yleisin lämmitysmuoto sen osuuden ollessa noin puolet lämmitysmarkkinoista.
Esimerkiksi Oulun kaupungissa kaupungin tontille uutta taloa rakentava ei voi edes valita muuta vaihtoehtoa kuin kaukolämpöliittymän.
"Tonteilla on nykyvuosina ollut kaukolämpöehto, joten minun aikanani näitä lämmitysvaihtoehtoja ei ole rakennusneuvonnassa pohdittu", sanoo rakennusmestari Hannu Ukkola teknisen keskuksen tontti- ja asumispalveluista.
Vanhoilla asutusalueilla lämmitysmuotojen kirjo on Ukkolan mukaan edelleenkin runsas, eli kaukolämmön lisäksi myös sähköllä ja öljyllä taloansa lämmittäviä riittää ja siellä tehdään myös päätöksiä järjestelmien korvaamisesta toisilla.
"Jotkut ovat esimerkiksi muuttaneet öljyn pellettiin", Ukkola kertoo.
Sakari Nupposen mukaan öljyvaihtoehdon rinnalle lämmitysjärjestelmissä ollaan tuomassa perinteisen puun lisäksi myös esimerkiksi aurinkoenergiaa.
"Olemme muun muassa kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa tekemässä yhteistä höylä 2 -säästöohjelmaa, jossa selvitetään uusiutuvien energialähteiden kytkemismahdollisuutta. Siinä yhteydessä aurinkoenergian käyttömahdollisuutta tutkitaan hyvin voimakkaasti", toimitusjohtaja Sakari Nupponen sanoo.