Opinnäytetyö ei ole pelkästään välttämätön, opiskeluun kuuluva piikki takapuolessa, vaan siitä voi olla oikeasti konkreettista hyötyä. Näin tapahtui perjantaina Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksiköstä valmistuneen Matti Huttusen kohdalla.
Hän sai täyden viitosen työstään, sähkötekniikan amk-insinöörin paperit sekä erityiskehut yksikönjohtaja Keijo Nivalalta, jolla on tapauksessa kaksoisrooli. Hän on jalkapalloseura FC YPA:n puheenjohtaja.
Huttunen selvitti sähkö- ja kaukolämpöyhtiö Vieskan Voima Oy:n pyynnöstä lämmitettävän tekonurmikentän ja vastapainevoimalaitoksen yhteistoiminnan hyötyjä. Tekonurmikenttä palvelisi lähinnä jalkapalloilijoita, mutta esimerkiksi Helsingissä vastaavalla alustalla pelataan myös pesäpalloa.
Yhteistoiminnan hyödyt ovat ilmeiset. Nurmen lämmittämiseen käytetty energia mahdollistaa sähköntuotannon lisäämisen, sillä tuotetun sähkön ja lämmön suhde on vakio. Jos siis sähköä halutaan tuottaa lisää, pitää lämmönkulutusta lisätä. Tähän saumaan iskee Ylivieskan kenttähanke.
"Älyttömän hyvällä säkällä kentän paikka on juuri sellaisella alueella, missä meillä on kaikista pahin ongelma. Paluuvesi on liian kuumaa, muttei tarpeeksi kuumaa esimerkiksi omakotitalon lämmittämiseen. Voimalaitoksen hyötysuhde paranee, kun laskemme veden lämpötilaa alemmaksi luovuttamalla lämpöä kentälle. Saamme sähköä lisää", Herrforsin verkostosuunnittelija Timo Qvist kertoo.
Qvistin mukaan lämpö laitetaan todennäköisesti joka tapauksessa kiertämään. Vaihtoehtoina ovat ilmajäähdytys tai jokijäähdytys.
"Kentästä olisi yhteiskunnallisesti enemmän hyötyä kuin kalojen uimaveden lämmittämisestä."
Heruuko kaupungilta
rahaa kentälle?
Kentän kustannusarvio on Huttusen laskelmien mukaan 570 000 euroa. Jos kentän rakentaminen toteutuu ensi vuonna, Suomen Palloliitto voi antaa 80 000 euron niin sanotun Uefa-avustuksen. Lisäksi valtion investointituki olisi 20-25 prosenttia. Vieskan Voima Oy on luvannut 30 000 euroa asiaan.
Loput, vajaat 320 000 euroa olisi saatava joko suoraan Ylivieskan kaupungilta tai ylikunnallisen osakeyhtiön avulla.
"Osakepääoma voisi olla 100 000-300 000 euroa. Laskisin, että vähintään puolet pitäisi tulla Ylivieskan kaupungilta, jonka tulisi olla osakkeiden ensimmäinen merkitsijä", Keijo Nivala tuumaa.
Hänen mukaansa Nivalan, Oulaisten, Alavieskan ja Sievin jalkapalloseurat ovat hommassa vahvasti mukana - ehkä myös Kalajoki, Haapajärvi ja Haapavesikin.
"Ongelma ei ole käyttäjien saaminen vaan se, että käyttöaste olisi heti yli sadan prosentin", Nivala vakuuttaa.
Kentän paikka on katsottuna Katajan koulun nykyisen urheilukentän päältä. Kentän koko on sata metriä kertaa 60 metriä. Sen rakentaminen kestää 3-4 kuukautta. Kentän energiankulutus vuodessa on 3 000 megawattituntia, mikä vastaa noin sadan omakotitalon energiankulutusta. Ylivieskan voimalaitoksen sähköntuotannon lisäys olisi 500 megawattituntia.
Kentän mallina on käytetty Oulun Heinäpään ja Kajaanin tekonurmikenttiä. Kenttä olisi käytössä kymmenen kuukautta vuodessa. Vain joulu- ja tammikuut se olisi kiinni.
"Haluamme oikeudenmukaista kohtelua. Olemme kokeneet pahasti vääryyttä eri rakennushankkeissa", Nivala väittää. Hänen mukaansa kenttää tarvitaan muun muassa siksi, että lisenssipelaajien määrä saataisiin FC YPA:ssa nostettua 300:sta 400:ään.
FC YPA on palkittu monta kertaa toiminnastaan. Suomen Palloliiton projektipäällikön ja FC YPA:n johtokunnan jäsenen Pekka Kangasluoman mielestä asian pitäisi näkyä myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.