Rusakot ovat lisääntyneet, ja ilmiö on sama kaikissa kaupungeissa.
"Rusakkoja näkee kaupunkialueella iltalenkillä päivittäin. Jänis ja rusakko eivät ole laumaeläimiä, mutta nyt niitä on niin paljon että ne saattavat kasaantua. Rusakon ravintotilanne on hyvä ja lisääntymispuuhat ovat aikaistuneet", sanoo konservaattori Risto Tornberg Oulun yliopistosta.
Lisääntyminen alkaa sitä aikaisemmin mitä paremmassa kunnossa pitkäkorvat ovat. On ollut lauhaa, ja ruohoakin on vähäisen lumen vuoksi ollut tarjolla vuoden vaihteeseen saakka.
"Jänikset ja rusakot ovat hyvässä kunnossa ja saatavat aloittaa kiimansa jo helmikuun alussa", sanoo Tornberg.
Toisin kuin jäniksen, rusakon elinpiiri on täysin kiinni ihmisasutuksessa.
Kaupunkirusakoista on haittaa. Kun ne lisääntyvät, haitatkin lisääntyvät. Omenapuiden lisäksi ne syövät koristepensaita ja ruusupensaiden latvoja.
Puun kuori ei ole kuitenkaan pitkäkorvan ensisijainen ravinto. Ne hamuilevat mielellään pensaiden latvoja ja mustikanvarpuja.
Tornberg suosittelee puiden suojaamista rautalankaverkolla talvikaudeksi, jolloin rusakot syövät puiden kuorta.
Hillittömyyksiin saakka jänöt eivät pääse mellastamaan. "Aina tulee tekijä, joka romahduttaa ylisuureksi paisuneen kannan", konservaattori tietää.
Jäniksillä tavataan erilaisia tauteja, jänisruttoa ja virustauteja. Rusakko on kuitenkin voimissaan, eikä pahempaa epidemiaa ole tällä hetkellä meneillään.
Metsäjäniskanta romahti vuosituhannen vaihteessa rusakon kantaman taudin seurauksena. Myös erilaiset pedot, kuten huuhkaja ja kettu, voisivat vähentää kantaa. Nämä vain harvemmin uskaltautuvat kaupunkiin asti.
Yksi ratkaisu olisivat kissat, mutta niitä ei kaupunkialueella saa pitää vapaana.
Rusakoita on vaikea vastustaa kaupungissa. Myrkyttäminen ja ampuminen eivät ole sallittuja keinoja. Pyydystäminen on vaikeaa.
"Rotille on yritetty syöttää kaatopaikoilla ehkäisypillereitä, mutta jäniseläimellä kohdentaminen on vaikeaa. Yksi keino on istuttaa joku tauti, mutta siinä on riskinsä levitä muihin eläimiin", Tornberg miettii erilaisia vaihtoehtoja.
Helsingin Hietaniemen hautausmaalla paikalliselle jousimetsästyskerholle annettiin lupa metsästää hautaistutuksia popsivia rusakoita yöaikaan. "Tällainen voisi tulla kyseeseen, mutta Oulussa siihen ei ole nähty tarvetta", Tornberg sanoo.
Yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa rusakkokantaa harvennettiin muutama vuosi sitten ampumalla.