Oulu Metsämarjat kypsyvät poimintakuntoon tänä vuonna tavallista aikaisemmin. Koko maan marjasato jää tänä vuonna kuitenkin melko pieneksi.
Lakka kypsyy Oulun ja Lapin läänissä tavallista paljon aikaisemmin. Ensimmäiset keltaiset marjat löytyvät soilta jo heinäkuun toisella viikolla.
"Parin viikon päästä hillaralli on sillä seudulla kuumimmillaan", vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuslaitokselta ennustaa.
Tänä vuonna pohjoisen keltainen aarre entistäkin vaikeampi löytää, sillä hillasato onnistuu hyvin vain Lapin läänissä ja Kainuussa.
Salon mukaan muualle maahan suomuurainta tulee hyvin vähän. Kaikkiaan lakasta saadaan tänä vuonna vähintään keskivertosato.
Oululainen Jaakko Mannermaa ei kuitenkaan ala synkistellä hillasadon pienuutta. Mannermaa on perehtynyt marja-asioihin Oulun ympäristössä ja tehnyt alueen marjakarttoja. Tämänkesäiset maastokävelyt kertovat, että Oulun eteläpuolen ja Utajärven seudun metsät näyttävät antavan kohtalaisen hillasadon.
"Siellä missä hillaa on, sitä löytyy ihan kohtalaisesti. Tosin jotkut luottopaikatkin ovat jääneet tänä vuonna tyhjiksi", Mannermaa kertoo.
Parhaiten hilla kasvaa tänä vuonna pienipuustoisessa suometsässä. Tyhjiksi ovat jääneet erityisesti aavat suot.
Mannermaan mukaan hillasato näytti lupaavalta vielä kukinta-aikaan, "mutta siinä vaiheessa tapahtui sitten jotain, niin kuin aina."
"Tyhjiä kantoja näkyy maastossa selvästi, mutta jos oikeaan paikkaan osuu, saa varmasti kohtalaisen sadon", Mannermaa kannustaa.
Mustikka ennätysaikaisessa
Mustikka ja puolukka tuottavat tänä vuonna keskimääräistä pienemmän sadon. Alkukesän kuivuus heikensi erityisesti mustikan satoa.
"Kuivuus jatkui ratkaisevina alkukesän kuukausina pitkään", Salo toteaa.
Joillakin alueilla kuivuus varisti mustikankukkia maahan. Myös alkukesän hallayöt napsivat osansa mustikoista.
Lämpimän huhti-toukokuun aikana mustikka alkoi kukkia muutamaa viikkoa tavallista aikaisemmin. Kevään yöpakkaset katkaisivat marjan tien jo alkuvaiheessa.
Mustikkaa saadaan siellä, missä kukinta ei ehtinyt alkaa varhain keväällä. Tutkija Kauko Salon mukaan Kainuusta ja Koillismaalta löytynee seutuja, joilla mustikan kukinta siirtyi myöhempään kevääseen ja marjat säästyivät.
Temmesläinen Jukka Littow on maastossa kulkiessaan huomannut, että mustikan raakileita on tänä vuonna aikaisempia vuosia vähemmän.
"Mustikan vihreitä raakileita on vaikea erottaa lehdistä, mutta näyttäisi kyllä siltä, että täällä päin marjoja tulee tavallista vähemmän."
Puolukkasato jää melko pieneksi
Salon arvioiden mukaan kuivan kesän parhaat mustikkapaikat löytyvät järvien, jokien ja lampien rantametsistä sekä järvien saarista. Näillä alueilla myös halla on todennäköisimmin jättänyt kukinnot ja raakileet rauhaan.
"On syytä muistaa, että aina kun vain viitsii metsään mennä, sieltä kyllä mustikkapiirakkatarpeet löytyvät", Salo lohduttaa.
Mustikoiden laatu kuivuus ei ole juuri vaikuttanut. Osassa marjoista koko on jäänyt pieneksi. Loppuvaiheessa kypsymistä mustikat ehtivät saada osansa pari viikkoa sitten alkaneista sateista. "Mustikka kaipaa raakilevaiheessa erityisesti kosteutta."
Puolukan kukinta on Oulun läänissä vielä kesken.
"Puolukka on kukkinut tänä vuonna yllättävän nopeasti, mutta sadosta ei kyllä kummoista saada", Salo arvioi.
Viime päivien sateet tulivat sopivasti puolukan tarpeisiin. Apua niistä voi olla myös mustikalle, joka tarvitsee erityisesti raakileaikaan runsaasti vettä.
Sadon määräytyminen alkaa syksyllä
Marjasadon pienuudesta ei voi syyttää pelkästään kevättä. Sadon onnistuminen alkaa määräytyä jo edellisenä syksynä. Marjojen kasvamiseen vaikuttavat muun muassa edellisien syksyn lämpötilat ja se, millä tavalla syksy antaa kasvi pystyy hankkimaan syksyn aikana vararavintoa.
"Kukka-aiheet muodostuvat edellisenä syksynä. Jos syksy on erityisen heikko ja kukka-aiheita muodostuu vähän myös kevään kukinta on heikko", Salo kertoo. Salon mukaan kukkien lukumäärä ei tänä vuonna ollut erityisen suuri.
"Viime syksyn pitkäksi venynyt syksy saattoi aiheuttaa ongelmia. Pitkän syksyn vuoksi talvehtiminen ei päässyt alkamaan riittämään ajoissa.
"Satotasoon vaikuttavat hyvin monet eri seikat", Salo toteaa.