Sateen jälkeinen lämmin sää tarjoaa otollisen kasvualustan kasvi- ja sienitaudeille. Perunaruttoriski on suuri koko maassa.
Tutkimusassistentti Elina Virtanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen, MTT:n, Ruukin koeasemalta kertoo, että lähimmät perunaruttohavainnot ovat Lapualta.
"Me emme ole tehneet perunaruttohavaintoja, mutta kostea maa ja kosteat yöt tekevät olosuhteet perunarutolle otollisiksi. Ammattiviljelijät ovat jo varautuneet tilanteeseen.
Tuholaiskesä ei ole ollut niin paha kuin ennakkoon odotettiin, mutta kirvat ja etanat ovat aiheuttaneet sitäkin enemmän ongelmia maatiloilla ja puutarhoissa.
Vanhempi tutkija Irmeli Markkula MTT:n kasvinsuojeluosastolta Jokioisista kertoo tuomiokirvoja esiintyneen runsaasti eri puolilla Suomea. Sen aiheuttamalta kääpiökasvuviroosilta on säästytty ennen kaikkea hyvin aikaisin keväällä tehtyjen kylvöjen vuoksi.
Tauti on helppo tunnistaa, sillä kaura jää hyvin pieneksi ja sen lehdet muuttuvat tummanpunaisiksi. Jos tuomiokirvat pääsevät iskemään viljoihin aikaisessa vaiheessa, voivat satotappiot nousta hyvinkin suuriksi, jopa 90 prosenttiin.
Tutkimusassistentti Mika Isolahti MTT:n Ruukin tutkimusasemalta arvioi kirvojen vaikutusten jäävän pohjoisessakin vähäisiksi, vaikka kirvojen määrä nousikin suuremmaksi kuin MTT:n talvella tuomista tehtyjen munahavaintojen perusteella ennustettiin.
"En usko viroosin isoja satotuhoja aiheuttavan. Tämän alueen viljasatoon oli suurempi vaikutus sillä, että keväällä touko-kesäkuussa ei kuukauteen satanut yhtään vettä. Toukokuun sademäärä jäi muutenkin keskimääräistä alhaisemmaksi."
Porkkanat tarkkailussa
Markkula kertoo porkkanakärpäsen ensimmäisen lennon olevan ohi Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta muualla maassa lento on vielä huipussaan. Tämä veijari aiheuttaa niitä ohuita ruskeita käytäviä porkkanan kärkeen.
Porkkanakemppiä, joka puolestaan aiheuttaa persiljamaista kasvustoa porkkanaan, esiintyy tarkkailupaikoilla Hämeessä ja Satakunnassa vähän.
Hernekääriäisen lennon on ollut vilkasta tarkkailupaikoilla Etelä-Suomessa. Syynä on ollut sateiden jälkeinen lämmin sää. Ruiskutukset olisi syytä toteuttaa ensi viikon puolivälissä.
Hernekääriäinen on mato, joka tunkeutuu palkoon syömään herneitä.
Pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lento on ohi jo koko maassa. Tämän hyönteisen toukat kaivautuvat kuoriutumisen jälkeen kaalin juureen ja jos oikein runsaasti sataa, ne saattavat kaivautua keräänkin saakka aiheuttamaan tuhojaan.
Pihlajanmarjakoita on käynyt hyvin vähän pyydyksiin, joten yleistä torjuntatarvettakaan ei ole ollut. Tämä on puolestaan toukka, joka kaivaa ohuita ruskeita käytäviä muun muassa omenoihin.
"Koska viime kesänä ei pihlaja kukkinut, menivät koit omenan raakileisiin. Tänä vuonna pihlajat kukkivat, jolloin koit valitsivat mieluummin pihlajat", kertoo Markkula.
Sateet ja sitä seuranneet lämpimät säät lisäävät etanoiden esiintymistä.
"Kotipuutarhoissa etanat ovat aiheuttaneet paikoin ongelmia."