Suurin osa isoista osuusteurastamoista ei ota vastaan kotimaista lampaanlihaa, vaikka kotimaisen lampaan kysyntä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Syynä ovat lampaanlihan liian pienet tuotantomäärät.
Esimerkiksi HK Ruokatalo ja Järvi-Suomen Portti eivät käsittele eivätkä ota kotimaista lammasta vastaan lainkaan. "Kotimaisen lampaan ongelma on volyymien vähäisyys. Lammasta tuotetaan vain 650 000 kiloa vuodessa, kun kotimaisen naudan vuosivolyymi on lähes 90 miljoonaa kiloa", HK Ruokatalon toimitusjohtaja Esa Mäki perustelee.
Mäen mukaan päätös luopua lampaanlihasta tehtiin jo 2000-luvun alussa kannattavuussyistä. "Nähdäkseni lampaanlihan tuotanto sopii paremmin pienemmille toimijoille."
Atria on isoista ruokataloista ainoa, joka ottaa vastaan kotimaista lampaanlihaa. Määrät tosin jäävät jälkeen esimerkiksi naudan- tai sianlihasta. "Vuosittain teurastetaan vain pari tuhatta karitsaa", valmistuspäällikkö Mikko Puumalainen Kauhajoen Atrialta arvioi.
Tuotantoketjun tehostus
Jotta kotimaisen lampaanlihan tuotantoa saataisiin nousuun, on Pro Agrian lammastilaneuvonnan kehityspäällikön Ulla Savolaisen mukaan tärkeää kehittää yhteistyötä lampaanlihan tuottajien, teurastamojen, vähittäiskaupan ja ravintoloiden kesken. "Tilakokojen kasvattaminen, tuotteistaminen ja lihan laadun kehittäminen on tärkeää."
Savolaisen mukaan suurin osa reilusta tuhannesta suomalaisesta lammastilasta myy tuottamansa lihan suoraan kuluttajalle ja huolehtii myös markkinoinnistaan itse.
Lampureiden toimintaedellytykset ovat näin muita lihantuottajia heikommat.
"Muun lihantuotannon kohdalla homma toimii niin, että teurasauto hakee teuraaksi aiotut eläimet ja maksaa tuottajalle. Näin tuottaja voi keskittyä enemmän tuotantoon kuin suoramarkkinointiin."
"Tietysti myös isot teurastamot tulisi saada mukaan ja satsaamaan markkinointiin", Savolainen sanoo.
Kotimainen ei riitä
Kemiläisen Rönkä Oy:n viitisen vuotta sitten perustamaan Meri-Lapin Karitsa -osuuskuntaan kuuluu tällä hetkellä noin sata lampaantuottajaa. Lampaanliha menee lähes kokonaisuudessaan lähialueen ruokakauppoihin. Valtakunnallisiin valikoimiin tuotanto ei vielä riitä.
"Kasvuvauhti on ollut ripeä. Viime vuonna teurastettujen karitsojen määrä nousi kuuteen tuhanteen", toimitusjohtaja Juha Rönkä kertoo.
Röngän mukaan kannattavan toiminnan a ja o on koko tuotantoportaan kannattavuus. Tuotantoa on tehostettava esimerkiksi ylimääräisiä työvaiheita karsimalla ja pakkaustekniikkaa kehittämällä.
Tärkeintä on tuottaa laadukasta lihaa. "Me olemme valmiit antamaan tuottajille takeet siitä, että liha menee kaupaksi. Pohjois-Suomessa monet tuottajat ovat jopa vaihtaneet naudanlihan karitsaan."
Viime vuonna suomalaiset söivät henkeä kohti vajaat puoli kiloa lammasta, joka tekee yhteensä 2,5 miljoonaa kiloa. Edellisvuodesta kulutus kasvoi kolmanneksella. Lähes 80 prosenttia suomalaisten syömästä lampaanlihasta on peräisin Uudesta-Seelannista.
Linnanmaan Prismassa lampaanlihaa on myyty pääsiäisen alla aiempien vuosien tahtiin, myyjä Timo Puotiniemi kertoo.
Tarjolla on lammasta ja karitsaa, fileistä paisteihin. Hinta vaihtelee noin viiden ja 16 euron välillä. "Kaikki lampaanliha on peräisin Uudesta-Seelannista", Puotiniemi kertoo.