Oululainen Leena Heikkilä hankki Muhokselta kesäpässin kaksi vuotta sitten. Suomenlammaspässi asusteli ensimmäisen suvensa kesänaapurin ottamien lampaiden kanssa läheisellä saarella.
"Otin pässin kehrätäkseni siitä villaa. Isoilta lammastiloilta sai ainakin tuolloin ostaa pässikaritsoita, joista tilat luopuvat yleensä toukokuussa mielellään jos pässejä tulee paljon. Pässejä kasvatetaan vain sen seitsemän kahdeksan kuukautta, minkä jälkeen ne menevät teuraaksi", Heikkilä kertoo.
Joutopässin hinnan hän arvelee liikkuvan 40-60 euron välissä.
"Ainakin viimevuonna kesälampaita kyseltiin tiloilta paljon. Joskus vanhainkoditkin haluaisivat lampaita pihapiiriin asukkaiden iloksi", Heikkilä tietää.
"Kun tutustuin kesän aikana lampaiden elämään, huomasin, ettei yksi lammas mitään auta. Sille piti hankkia laumakavereita talliin talveksi. Otin pässille sitten syksyllä kaveriksi Oulunsalosta kaksi neitiä, elikkä uuhia."
Tällä hetkellä Heikkisen pihalla asuvat hevosen ja koiran lisäksi uuhi ja hänen kaksoskaritsat. Pukki ja uuhikaritsa asuvat erillään. Saareen lampaat eivät tänä kesänä mene, koska siitä pitäisi tehdä siirtoasiakirjat.
Mikäli pihalleen haluaa useamman lampaan, kannattaa valita samaa sukupuolta olevat.
"Lampaat tulevat sukukypsäksi aika näppärästi noin puolen vuoden iässä", Heikkilä muistuttaa.
Leena Heikkilä suosittelee varaamaan useammalle lampaalle vähintään puolen hehtaarin laidunalueen. Lampuri kehuu lampaiden olevan melkeinpä koiraa ihastuttavampia kotieläimiä.
"Ne ovat hyvin paikkasidonnaisia. Oma lampaani oppi pienestä pitäen kulkemaan pannassa ja narussa. Lampaat kiintyvät voimakkaasti siihen, joka niitä ruokkii ja hoitaa. Perässä ne kulkevat ja ovat kesyjä. Kyllä ne ovat perheenjäseniä ja viisaitakin."
"Kesällä lampaat syövät ruohoa. Pensaat maistuvat myös, minun lampaani ovat syöneet kaikki marjapensaat. Mustaviinimarjapensaisiin ehtivät lehdet hädin tuskin tulla kun lampaat jo nyhtävät ne. Kerppujen sijasta kaadan aina silloin tällöin pieniä koivurunkoja, josta ne syövät lehdet. Vaan harvapa raskii omakotitalon pihalta puita kaataa", Heikkilä arvelee.
Pässit voivat myös sille päälle sattuessaan pistää kunnolla ranttaliksi. "Pässit oppivan puskemisen muutaman kuukauden ikäisenä. Näyttää siltä että niiden luontoon kuuluu hakata päätä seinään. Pihalla liikkuessa pitää olla silmät edessä ja takana."
Syksyllä kesälampaan kohtalona on usein sopivien tilojen puuttuessa teurastus. Eläintä ei saa itse viedä liiterin taakse, vaan teurastamisesta huolehtii virallinen teurastamo, huomauttaa Oulun läänineläinlääkäri Hanna Lounela.
Teurastamot ottavat vastaan vain lampaita, jotka ovat rekisterissä ja joilla on korvamerkintä. Uusi korvamerkkijärjestelmä tuli käyttöön heinäkuussa 2005.
Lihat saa ottaa vain omaan käyttöön. Muut osat eläimestä tulee hävittää säädösten mukaisesti.
Tänään maanantaina alkaa valtakunnallinen lemmikkieläintenviikko.