La­mi­naa­tis­ta lu­mi­lau­taan

Vaikka Niina Sariaksen ammatti on tällä hetkellä lumilautailija, ei laji vielä lyö niin hyvin leiville, että oululaisnuori olisi välttynyt kesätöiltä. Parisuurpujottelun kaksinkertainen nuorten maailmanmestari oli kesän töissä oululaisessa sisustusliikkeessä.

Lasku aikuiseksi. Nuorten maailmanmestari Niina Sarias aloittaa maailmancupin urakkansa.
Lasku aikuiseksi. Nuorten maailmanmestari Niina Sarias aloittaa maailmancupin urakkansa.

Vaikka Niina Sariaksen ammatti on tällä hetkellä lumilautailija, ei laji vielä lyö niin hyvin leiville, että oululaisnuori olisi välttynyt kesätöiltä. Parisuurpujottelun kaksinkertainen nuorten maailmanmestari oli kesän töissä oululaisessa sisustusliikkeessä.

"Oli aivan mahtavaa. Se oli hyvää vastapainoa lumilautailulle, koska nämä kaksi maailmaa ovat täysin toistensa vastakohtia. Myin maaleja, laattoja, muovimattoja, laminaatteja", Sarias jatkaa innoissaan luettelemista.

Kesä oli kesä ja nyt on talvikauden huvien aika. Sarias vietti perjantaina vapaapäiväänsä Itävallan Söldenissä ja katseli illan sivussa kannettavalta tietokoneelta Frendejä.

Tositoimiin oululainen pääsee lauantaina, kun maailmancup alkaa naisten parisuurpujottelulla. 20-vuotias Sariason siirtynyt lopullisesti juniorien ikäluokista aikuisten pippaloihin.

"En voi enää tehdä tyhmyyksiä ja sanoa sitten, että olen vain junnu", Sarias nauraa.

Mitään suurempaa muutosta juniorista aikuiseksi siirtymisessä ei ole. Sarias kiersi jo viime kaudella maailmancupin kisoja, mutta nyt siihen voi satsata vielä enemmän.

"Aion kiertää mahdollisimman paljon maailmancupia, koska minulla on opiskeluiden suhteen menossa välivuosi."

Sarias saa Suomen Olympiakomitealta naishuippu-urheilun tukea yhteensä 2500 euroa. Sillä ei vielä rakenneta lumilautailijan huonetta.

"Henkilökohtaiset sponsorit ovat tärkeitä. Lisäksi en voi kuin kiittää äitiä ja isää, jotka ovat alusta asti tukeneet minua."

Ratalaskijat eivät ole päässeet samanlaisiin kahiseviin kiinni kuin kourussa taitelijat.

"Ratalumilautailu ei ole niin arvostettua Suomessa kuin esimerkiksi Itävallassa tai Ruotsissa. Pipe (lumilautakouru) on meillä kansalle tunnetumpaa. Tiedän kuitenkin, että näkyvyys on ansaittava itse kovalla harjoittelulla ja sitä olen koko ajan tekemässä", Sarias näkee.



Koulukirjat
välillä muualle


20-vuotias Rukan Lumilautailijoiden edustaja ei kurkottele maailmancupissa vielä kuuta taivaalta. Tässä vaiheessa uraa puolikuukin olisi iso voitto.

"Tavoittelen finaalipaikkoja eli paikkaa 16 parhaan joukkoon. Viime vuonna olin finaalissa kerran parisuurpujottelussa ja kerran crossissa. Mitalipallille pääseminen kauden aikana ei ole mahdottomuus, mutta tärkeämpää olisi saada se finaalipaikka vakioksi", Sarias sanoo.

Välivuosi takaa Sariakselle paremmat harjoittelumahdollisuudet ja keskittymisrauhan. Miltä lumilautailijan ammattinimike kuulostaa?

"Pelottavalta", oululaisnuori nauraa.

"Oikeasti on hienoa, että koulujutut eivät ole kisareissuilla koko ajan mielen päällä. Kannoin viisi vuotta koulukirjoja ympäri maailmaa ja nyt on aivan ihanaa tehdä matkoilla muutakin. Ehdin myös harjoitella Rukalla paljon enemmän ja saan olla monta päivää putkeen rinteessä. Esimerkiksi marraskuu menee kokonaan Rukalla."

Lumilautailijan päätehtävä on harjoittelu ja kilpailu, mutta vapaa-aika täyttyy tänä vuonna muulla tavalla kuin koulukirjojen pänttäämisellä.

"Virkkaan pipoa, luen kirjoja, katselen Frendejä ja niin edelleen", leppoisa lumilautailija laskettelee.

Ilmoita asiavirheestä