Talouden taantuma jatkuu ainakin tämän vuoden. Lamakin on mahdollisuuksien rajoissa, mutta ei kovin todennäköinen. Arvio on Helsingin apulaiskaupunginjohtajan, valtiotieteen tohtori Pekka Korpisen.
Hän toi 1980-luvun lopulla suomalaiseen talouspoliittiseen keskusteluun termin "sikasykli", joka kuvaa asuntokaupan nousuja ja laskuja. Hän johti tuolloin Työväen taloudellista tutkimuslaitosta eli nykyistä Palkansaajien tutkimuslaitosta.
"Suomessa on nyt menossa tyypillinen taantuma, hitaan kasvun vaihe, joka jatkuu ainakin tämän vuoden. Kaiken lisäksi taantuma tuli talousennustajille yllätyksenä."
Korpinen muistuttaa, että talousennusteet eivät saisi poiketa kovin paljon toteutuneesta kehityksestä, sillä yritykset ja myös kunnat rakentavat budjettinsa niiden varaan. Hän myöntää, että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin suhdannekäänteiden.
"Menetelmällisesti en luota tilastolliseen ja kokonaistaloudellisten mallien suuntaan vieneeseen ennustamiseen. Malleissa on vain rajoitettu määrä muuttujia. Kun talouteen tulee uusi ja yllättävä tekijä, malli on karilla", huomauttaa Korpinen.
Hän korostaa, että kansantaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. "Ennustamista ei saisi mekanisoida liikaa. Tervettä järkeä voisi käyttää nykyistä enemmän. Nyt moni suhdanne-ennustaja on sokaistunut moderniin kansantaloustieteeseen."
Uusi tekijä, joka vaikeuttaa talouden kehityksen ennustamista, on umts-huutokaupat ja niiden aiheuttama kriisi teleteollisuudessa.
"Ne eivät ole malleissa mukana. Niitä olisi pitänyt arvioida kriittisesti terveellä järjellä. Meilläkin informaatioteknologiayritysten kurssit nousivat pari vuotta sitten pilviin, ja sitten kupla poksahti rikki. Nyt lillutaan syvässä pessimismissä; sekin median myötävaikutuksella", painottaa Korpinen.
Kriisissä myös
mahdollisuus
Korpisen mukaan tulevasta talouskehityksestä ei voi esittää mitään varmaa. Kaikki on vain arvailua.
"Nyt jos koskaan voimme puhua epävarmuuden ilmapiiristä. Se on seurausta ainutkertaisista tapahtumista, kuten umtsista ja telealan ahdingosta. Sonera-ilmiö on osanen tätä ahdinkoa."
Korpinen lohduttaa, että kriisiin sisältyy aina myös mahdollisuus: voi kehkeytyä hyviä fuusioita ja nopeasti syntyneitä elinkelvottomia nettifirmoja kuolee - eli kapitalismi korjaa itse itseään.
Kapitalismin korjausliikkeestä voi pahimmassa tapauksessa tulla hyvin pitkä.
Japanin talous on kärsinyt lamassa jo yli kymmenen vuotta eikä loppua näy. Maan talous kasvoi vuosikymmenet hyvää vauhtia, mutta sitten tuli pysähdys.
Korpisen mukaan Yhdysvaltain hidastuneessa talouskehityksessä on Japanin piirteitä. "Toivottavasti Yhdysvaltain talous ei seuraa Japania."
Saksa näyttää olevan pois pelistä Euroopassa.
"Saksan yhdistäminen tehtiin väärällä valuuttakurssilla. Kahta aivan eri tasoilla olevaa taloutta ei voi yhdistää niin, että valuutan vaihtosuhde on yhden suhde yhteen. Se olikin politiikkaa, eikä taloutta. Yhdistyminen kahlitsee vielä kymmenen vuoden jälkeenkin Saksan taloutta. Vanhan DDR:n niveltäminen Länsi-Saksaan on osoittautunut erittäin kalliiksi operaatioksi.
Korpinen sanoo, että maailmantalouden tilanne on hyvin hämmentävä, kun kaikki kolme perinteistä talousveturia - Yhdysvallat, Japani ja Saksa - ovat suurissa vaikeuksissa.
Euroopan talous on Korpisen mukaan sidottu Saksan kehitykseen. "Italialla ja Ranskalla ei ole Euroopan taloudessa suurta roolia. Italia on lisäksi hyvin velkaantunut. Britannia on vain puolittain mukana EU:ssa."
"Kaikesta huolimatta maailma menee eteenpäin. Kärkeen ilmestyy ehkä uusia maita. Teknologia kehittyy vaikeuksien keskelläkin ja tuottavuus kasvaa, sillä talouden perustekijät ovat kunnossa. Järjettömät umts-huutokaupat, Yhdysvaltain pörsseistä lähtenyt it-huuma ja sitä seurannut romahdus on sotkenut vain väliaikaisesti maailmantalouden."
Maailmantalouden kasvun kärjessä voivat lähivuosina olla Etelä-Korea, Kiina ja muut Aasian maat, ei kuitenkaan Japani.
Omaa talouspolitiikkaa
ei Suomessa ole
Korpinen sanoo, että Suomen omat lääkkeet taantumasta nousemiseksi ovat hyvin vähäiset.
"Meillä ei juurikaan ole omaa talouspolitiikkaa, sillä koroista päätetään Euroopan Keskuspankissa Frankfurtissa ja finanssipolitiikkaamme suitsevat muiden euromaiden kanssa yhdessä sovitut Emu-kriteerit. Lisäksi Suomella on aikamoinen valtionvelka maksettavanaan."
Korpisen mukaan suomalaisilla on kaikesta huolimatta pullat hyvin uunissa.
"Nokian suhteellinen asema maailman matkapuhelinmarkkinoilla on koko ajan parantunut. Sen kassavirta on oikein hyvä. Nokia voi korjata muiden raunioista itselleen oikein hyvän aseman. Sonerakin on teknologisesti aivan maailman kärkiyrityksiä, umts-seikkailusta huolimatta."
Korpinen painottaa, että talouden ongelmat ovat nykyään aidosti globaaleja, maailmanlaajuisia.
Korpinen on tyytymätön Euroopan Keskuspankin korkopolitiikkaan.
"Se on päästänyt euron liian heikoksi. EKP on ollut toimissaan erittäin passiivinen. Ulkopuoliset voivat luulla, että EKP:n johto on kykenemätön tekemään päätöksiä. Ehkä siellä ajatellaan, että kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään."
Korpisen mukaan Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on puolestaan ollut erittäin aktiivinen.
"Uskottavuus on siellä ainakin parempi kuin Euroopassa, ja korkopolitiikkaa käytetään aktiivisesti suhdanteiden tasaamiseen. Fed ehkä taittoi Yhdysvaltain talouden nousun ehkä turhankin perusteellisesti."