Viimeisestä lamajoulusta on kulunut kymmenen vuotta. Vuosi 1994 oli suomalaisille surkea. Työssä käyvien määrä oli tippunut peräti 500 000:lla. Työttömyysaste hipoi 18 prosenttia juuri joulun tienoilla.
Vaikka vienti ja teollisuustuotanto olivat jo kääntyneet nopeaan nousuun, kuluttajien luottamus omaan taloustilanteeseensa oli romahtanut täysin. Niinpä joululahjoja jaettiin niukasti.
Vähittäiskaupan myynti oli pudonnut parikymmentä prosenttia lamaa edeltäneestä ajasta. Kovia paketteja ei paljon jaettu. Kestokulutustavaroiden kuten televisioiden ja kodinkoneiden ostot olivat vain puolet siitä, mitä ne olivat olleet vuosikymmenen vaihteessa.
Seuraavat joulut olivat jo toiveikkaampia. Joululahjoja ostettiin vuosi vuodelta yhä enemmän, kuitenkin maltillisesti. Vähittäiskaupan myynti ylsi vasta joulun alla vuonna 2000 lamaa edeltäneelle tasolle. Silloin Suomi oli jo siirtynyt Euroopan talous- ja rahaliittoon. Kuudessa vuodessa lähes 250 000 ihmistä oli saanut töitä.
Tänä syksynä kuluttajien luottamus omaan talouteensa on Tilastokeskuksen mukaan noussut ennätyksellisen korkeaksi. Uskoa tulevaisuuteen vahvistaa se, että työllisten joukko on viime keväästä lähtien selvästi kasvanut.
Vähittäiskaupan myynti on jatkanut tasaista kasvuaan. Tänä jouluna suomalaiset ostavat tavaroita jo puolet enemmän kuin lamajouluna. Joulumyynti kasvaa 5-6 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. Kovia paketteja jaetaan tavallista enemmän.
Suomessa on koettu jonkinlainen lamajoulu vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Vuonna 1975 jouluostoksille mentiin lamatunnelmissa. Maahan oli vastikään asetettu hätätilahallitus. Myös vuonna 1967 joulutunnelmat olivat apeat, kun Suomi jälleen kerran oli törmännyt kansainväliseen matalasuhdanteeseen. Rahamarkkinat kiristyivät, ja devalvaatio leikkasi reaalituloja. Nämä hillitsivät ostohaluja. Joulu vietettiin samankaltaisissa oloissa 1957.
Viennin ja teollisuustuotannon lisäksi kansainväliset suhdanteet ovat perinteisesti heilutelleet myös kotimaista kysyntää. Yleensä viennin lasku näkyi varsin pian teollisuuden työllisyyden heikkenemisenä. Kun samaan aikaan vientihinnat laskivat, kauppataseen alijäämä paisui. Suomen Pankin valuuttavaranto supistui, ja pankkien velka keskuspankkiin kasvoi ja kallistui. Pankinjohtajat kiristivät luottohanoja, jolloin investoinnit supistuivat. Kohoava työttömyys ja rahamarkkinoiden kiristyminen hillitsivät kuluttajien ostohaluja. Näin kansainväliset suhdanteet heiluttivat myös joulumyyntiä.
Maailmantalouden epävakaus ei ole poistunut minnekään. Vahva suhdannenousu ajoittui viime vuosikymmenen loppuun. Sitä seurasi taantuma. Uusi globaalisen korkeasuhdanteen huippu on juuri ohitettu. Tämä kaikki on näkynyt Suomen viennissä ja tuotannossa. Teollisuustuotanto ajautui taantumaan 2001. Tänä vuonna tuotannon kasvu on taas vahvistunut. Vaihtelut ovat olleet yhtä rajuja kuin usein aikaisemminkin.
Kansainvälisten suhdanteiden vaikutus kotimaiseen kysyntään on viime vuosina kuitenkin ollut yllättävän vähäistä. Yksityinen kulutus on jo pitkään kasvanut tasaisen maltillisesti. It-buumin aikana kulutuksen kasvu voimistui vain hieman. Kulutuksen kasvu hidastui 2001 lähinnä sen vuoksi, että tulevien veroalennusten vuoksi kotitaloudet siirsivät autohankintojaan seuraavalle vuodelle. Kansainvälinen matalasuhdanne ei vaikuttanut siihen millään tavalla. Asuntojen rakentaminen ei sekään enää riipu vientisuhdanteesta. Sitä selittävät enemmänkin korkotaso ja tonttipolitiikka.
Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on pysynyt hämmästyttävän korkeana ja vakaana lähes kuuden vuoden ajan. Se selittää kulutuksen tasaisen kasvun. Luottamusta ovat pönkittäneet reaalitulojen suhteellisen tasainen nousu, alhaiset korot ja niiden vauhdittama asuntojen kallistuminen. Vaikka työllisyyden kasvu tyrehtyi 2001, työttömyys ei kuitenkaan kääntynyt nousuun.
Ero vuosikymmenien takaiseen säännöstelyaikaan on suuri. Jos vanhan maailman periaatteet luottorajoituksineen ja devalvaatioineen olisivat olleet voimassa, olisimme edellisessä korkeasuhdanteessa panneet pystyyn kulutusjuhlat ja ylivelkaantuneet. Kansainvälisten suhdanteiden heikentyessä rahamarkkinat olisivat kiristyneet, ja tänä päivänä viettäisimme jo devalvaation jälkeistä lamajoulua.
Aikoinaan säännösteltyjen rahoitusmarkkinoiden ja pääomanliikkeiden oloissa suomalaisen lahjakorin kokoa ja sisältöä määräsivät viennin suhdannevaihtelut. Toki siihen myös kotimainen talouspolitiikka vaikutti, yleensä suhdannevaihteluita voimistaen.
Tänä päivänä markkinoiden avautumien vaikuttaa lahjakorin kokoon ja sisältöön. Kaupan avautumisen myötä valinnanvaraa on nyt enemmän. Tuottavuuden kasvun ja lisääntyneen kilpailun vuoksi erilaisten vempaimien hinnat ovat alentuneet. Kuluttaja voi itse valita, milloin kuluttaa, milloin hankkii asunnon, milloin säästää ja milloin maksaa velkansa takaisin. Tämä valinnanvapaus toimii nyt suhdanteita tasoittavana tekijänä.
Toki talouspolitiikkakin on ollut mukana tasoittamassa tietä eteenpäin. Suomessa on eurooppalaisittain vahva valtiontalous. Alhainen inflaatio on odotettu ja hyväksytty. Korkopolitiikka on osunut suomalaisen kuluttajan kannalta suurin piirtein kohdalleen. Korot nousivat, kun Suomessa oli pienoinen ylikuumenemisen riski. Ne myös laskivat, kun kansainväliset suhdanteet heikkenivät.
Tänään Suomi viettää kulutusjoulua, ei kuitenkaan mitään kulutusjuhlaa. Toivokaamme, että tasainen tie jatkuu, ja tulevilta lamajouluilta vältytään.
Lopetan tällä erää Kalevan kirjoittajavieraana. Toivotan Kalevan lukijoille Hyvää Joulua.