Itsemurhien määrä on laskenut Suomessa tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Tilastollisesti itsemurhia tehdään eniten voimakkaan talouskasvun aikana.
"Itsemurhien määrä on tippunut vuoden 1990 tasolta lähes kolmanneksen. Näyttäisi siltä, ettei nykylamalla ole kovin suurta merkitystä itsemurhakuolleisuudelle", arvioi Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist.
1990-luvun alun itsemurhien syitä tutkinut psykiatrian professori Jukka Hintikka Kuopion yliopistosta kertoo, että itsemurhien määrän laskuun vaikutti muun muassa tehostunut masennuksen hoito.
"Silloin alkoholinkulutus väheni ja tuli uusia masennuslääkkeitä. Työttömyys sinänsä ei ollut riskitekijä itsemurhalle, mutta jos siihen yhdistyi rahapula, tilanne muuttui."
Lönnqvist kertoo, että Kaakkois-Aasiassa taantuma on todennäköisesti lisännyt itsemurhien määrää.
"Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa yhteys taantuman ja itsemurhakuolleisuuden välillä ei ole yhtä vahva. Taloudellista heilahtelua puskuroivat muut tukijärjestelmät."
Kuntien lama vielä edessä
Lönnqvist uskoo, että Suomessa työttömyyttä ei koeta yksittäisen ihmisen huonouden merkiksi, vaan yhteiseksi haasteeksi.
"Esimerkiksi Japanissa ja Etelä-Koreassa ihmisen arvo taas mitataan työn kautta. Onhan meilläkin tosin siirrytty sentyyppiseen kulttuuriin."
Hintikan mielestä viime lamaan verrattuna ihmisten elämäntapa on muuttunut itsekeskeisemmäksi.
"En tiedä, yhdistääkö lama enää uutta sukupolvea."
Lönnqvist muistuttaa, että tämä lama jakautuu epätasaisesti eri alueille ja eri toimialoille.
"Täytyy myös muistaa, että kuntien lama on vasta edessäpäin. Kun ensi vuoden budjetteja leikataan, kuinka paljon se tapahtuu palvelujen kustannuksella? Seuraako siitä esimerkiksi masennusta tai pitkittynyttä alkoholisoitumista ilman tukea?"
Vaikka lama ei heijastuisi seuraavien vuosien tilastoihin, vaikutukset saattavat näkyä myöhemmin.
"Joidenkin teorioiden mukaan lama heijastuu lapsiin ja ongelmat tulevat näkyviin vasta aikuisiällä. Pitkän työttömyyskierteen haitta saattaa siis näkyä vasta viiden, kymmenen vuoden päästä."
Itsemurhat saattavat lisääntyä ryhmässä
Alkuviikosta julkisuuteen nousi keskustelu Rautaruukin kolmen työntekijän itsemurhasta. Kaksi työntekijää kirjoitti Kauppalehteen, että uudet työaikajärjestelyt ovat uuvuttaneet työntekijät ja saattaneet johtaa itsemurhiin.
Lönnqvist kertoo, että taantumassa työelämän paineet ovat usein itsemurhan laukaisevia tekijöitä, eivät syitä.
"Paineet saattavat laukaista tavallisempia itsemurhan syitä, kuten masennusta, päihteiden käyttöä tai persoonallisuushäiriöitä."
Hintikka ja Lönnqvist uskovat, että työpaikkaitsemurhia saattaa selittää myös mallikäyttäytyminen.
"Jos jossain tiiviissä ryhmässä tehdään tavallista useammin itsemurhia, se pikkuisen lisää sellaisen käyttäytymisen riskiä muillakin", Hintikka sanoo.
Katinka Tuisku työterveyslaitokselta sanoo, että myös vuorotöissä voi piillä mielenterveyteen vaikuttavia riskejä.
"Huono työaikojen hallinta ja puutteelliset palautumismahdollisuudet ovat joskus mielenterveyshäiriöille altistavia tekijöitä. Henkistä hyvinvointia saattavat uhata myös vähäiset vaikutusmahdollisuudet, liian korkea tai matala työn vaatimustaso, huono työilmapiiri ja kiusaaminen."