Lama on vauhdittanut kuntien kiinnostusta uusien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten perustamiseen. Sisäministeriöön on tullut paljon yhteydenottoja, joissa on kerrottu kunnasta löytyvät vastaanottokeskustoimintaan sopivista kiinteistöistä.
Kiinnostuksesta kertoo osaltaan myös se, että vastaanottopaikkojen määrä on kasvanut viime vuoden lopun ja alkuvuoden aikana noin 1 500 paikasta yli 4 700 paikkaan.
Huomattavasta kasvusta huolimatta maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriön maahanmuutto-osaston kansainvälisen suojelun yksiköstä arvioi tilanteen kuitenkin käytännössä vaihtelevan kunnittain. Aloitteita on jäänyt kunnissa myös pöydälle.
"Julkisuudessa on ollut sellaisia kuntia, jotka ovat kokeneet vastaanottokeskuksen olevan piristysruiskeen alueelle, koska sillä saadaan työpaikkoja, valtion turvaamaa toimeliaisuutta ja käyttöä kuntien kiinteistöille", Päivärinne selventää.
Valtio seuraa kustannuksia tarkasti
Käytännössä valtio maksaa turvapaikanhakijan vastaanottokustannukset toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti täysimääräisesti ylläpitäjälle, joka voi olla kunta tai joku muu palveluntuottaja.
Kiinteät kustannukset, henkilöstökustannukset ja turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset maksetaan. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti lähialueilla, jolloin vaikutus jää paikkakunnalle.
Valtio sopimuksella ostaa näitä palveluja kunnalta tai muulta toimijalta. Kultakaivoksia tai rahasampoja eivät vastaanottokeskukset Päivärinteen mielestä kunnille ole.
"Jo sopimusvalmistelun aikana pyritään katsomaan, että kiinteät kustannukset ovat vertailukelpoiset, tilat soveltuvat käyttöön, vuokrataso vastaa sen seudun vuokratasoa. Henkilöstömitoitus on ohjeistettu siten, että tarpeetonta henkilöstöä ei ole."
Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi ja Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila katsovat, ettei vastaanottokeskukset ole suuria tulonlähteitä kunnalle.
"Kun kysymys on kuitenkin ihmisistä, ei asioita voi pelkästään euroissa pelata. Kun vastaanottokeskuksen toimintaa ylläpidetään, tavoitteena on se, että kunta saa omansa pois", Tuomi selventää.
"Kiinnostuksemme on humanitaarista, ihmisystävällistä. Yhteiskunnallisesti on vain hyvä, jos meillä on tiloja, joita toimintaan voi käyttää ja työntekijöitä, jotka tarvitsevat töitä. Kauppaliikkeet tarvitsevat lisää kysyntää", sanoo Daavittila.
Vaikka valtio maksaakin vastaanoton aikaiset kustannukset, kunnalle jää Tuomen mukaan vielä kustannuksia esimerkiksi opetustoimessa.
"Jos tilannetta katsotaan kauttaaltaan, jää paikkakunnallekin tuloja. Asukkaat tarvitsevat ruokaa, vaatteita ja muuta elämiseen tarvittavaa."
Vastaanottokeskus lisää kunnan elinvoimaa
Pudasjärvellä mietittiin säästösuunnitelmien yhteydessä Rimminkankaan betonisen, hyväkuntoisen asuntolarakennuksen purkamista, kun TE-keskukselta tuli kysely, jossa ministeriö haki yhteistyökumppania.
Etuihin Daavittila laskee keskuksen työntekijöiden palkkaamisen, mutta myös elinvoimaisuuden ja kysynnän kasvamiseen.
"Kaikki merkit viittaavat siihen, että vastaanottokeskukseen liittyy tekijöitä sellaisia, jotka saattavat pitkässä juoksussa kuntaa elvyttää."