Euroopan Talous- ja rahaliiton vaikutuksia lamatilanteessa pehmentämään perustetuista EMU-puskurirahastoista toista - työttömyysturvapuskuria - on ryhdytty purkamaan.
Rahastoa puretaan tänä vuonna 200 miljoonan euron, eli vanhassa rahassa 1,2 miljardin markan verran verran.
"Se taitaa olla likipitäen yhtä paljon, kuin julkisuudessa erittäin paljon huomiota osakseen saaneet hallituksen verokevennyssuunnitelmat", Työttömyysvakuutusrahasto toimitusjohtaja Heikki Pohja vertaa.
Työmarkkinaosapuolten samoin marraskuussa 1997 sopiman toisen EMU-puskurin - työeläkepuskurin- purkamiseen ei sen sijaan päästä ainakaan vielä tänä vuonna. Se saadaan tavoitekokoonsa, noin miljardiin euroon, vielä tänä vuonna. Rahaston käytöstä työmarkkinaosapuolet päättävät aikaisintaan ensi syksynä, osastopäällikkö Christina Lindell Eläketurvakeskuksesta kertoo.
Liittyminen vuonna 1995 Euroopan Unioniin pohjasi Suomen tietä Euroopan Talous- ja Rahaliiton, EMU:n jäseneksi. Lopullinen EMU-päätös tehtiin Suomessa keväällä 1998.
Kaksi puskurirahastoa päätettiin perustaa, koska EMU:n tiedettiin muuttavan oleellisesti Suomen talous- ja työmarkkinapolitiikan perinteistä ohjausta, jossa paineet purkaantuivat aina nopeana inflaationa ja suurina devalvaatioina. EMU:n tiedettiin tuovan mukanaan matalan inflaation ja etenkin lamatilanteissa koettavan nimellisten työvoimakustannusten suuren joustotarpeen.
Palkkasummasta kartutettava työttömyysturvarahasto ylitti toimitusjohtaja Heikki Pohjan mukaan hyvän palkkakehityksen ansiosta jo viime vuonna 0,5 miljoonan euron tavoitetasonsa.
Vaikka palkoista perittävää työttömyysvakuutusmaksua on pudotettu voimakkaasti lamavuosien huipusta, työttömyysturvapuskurin avulla maksua on alennettu myös tänä vuonna.
200 miljoonan euron
kevennys
Puskuria puretaan tänä vuonna alentamalla sekä palkansaajan itsensä maksamaa että työnantajalta perittävää työttömyysvakuutusmaksua.
Vaikka alennusta ei palkkapussissa juuri huomaa, Heikki Pohjan mukaan kyseessä on kokonaisuudessaan huomattava, pyöreästi 200 miljoonan euron kevennys. Suunnilleen samantasoisesta hallituksen veronkevennyssuunnitelmasta on hänen mukaan "rummutettu aika paljon".
Nimestään huolimatta työttömyysturvapuskuri ei juurikaan työttömän asemaa helpota. Heikki Pohjakin myöntää vaikutuksen korkeintaan välilliseksi. Ilman puskuria maksuja olisi ehkä jouduttu korottamaan, jolloin kysyntä ja työantajien työllistämismahdollisuudet olisivat heikentyneet.
Työttömyysturvapuskurista poiketen työeläkepuskurin kartuttaminen tavoitekokoonsa on vielä kesken, osastopäällikkö Christina Lindell Eläketurvakeskuksesta kertoo.
Tarkkaa suunnitelmaa hajallaan 40-50 eri eläkelaitoksessa säilytettävän puskurin käytöstä ei ole, eikä Lindell ryhdy sitä edes arvailemaan. Aikaisintaan sen käytöstä päätetään ensi syksynä työmarkkinaosapuolten kokouksessa.
Mahdollista Lindellin mukaan on, että EMU:n nimissä käynnistetyn puskurin kokoamista jatketaan vielä pitkään yli tavoitetansa ja käytetään sitten aikanaan suurten ikäluokkien eläkkeiden turvaamiseen.