Pankkikriisin ja asuntovelan rytistessä niskaan suomalaiset ryntäävät kirjastoon. Kirjakaupoista kotiin kannettiin edellisen laman aikana Hietamiestä, Päätaloa, Utriota ja Paasilinnaa.
Kun valtiontalous oli suurimmissa vaikeuksissa sotien jälkeen, suomalaiset alkoivat lukea itseään ulos lamasta.
Uutiset Yhdysvalloista kertovat, että kysymys ei ole pelkästään suomalaisesta ilmiöstä. Valtavien talousongelmien kanssa painivat amerikkalaiset hakeutuvat kirjastoon ja elokuviin.
Matalan käyttökynnyksen viihteelle on vaikeina aikoina kysyntää.
Suomi oppi kirjastoon
Oulun kaupunginkirjastossa asukasta kohti otettujen lainojen määrä kääntyi laskuun vasta 2005. Valtakunnallisesti kävijämäärät ja lainat alkoivat vähentyä samoihin aikoihin.
Lukemat kasvoivat tasaisesti käänteeseen saakka, vaikka samaan aikaan lukeminen menetti suosiotaan. Uudelle vuosituhannelle tultaessa suomalaisten lukuinto on pysynyt tasaisena.
"Hyvin meillä ovat asiakkaat pysyneet. 13?25-vuotiailla nuorilla on kirjastonkäyttö vähentynyt ehkä eniten", toteaa Oulun kirjastotoimenjohtaja Pirkko Lindberg.
Kirjaston suosion hiipumiseen hän pitää suurimpana, vaikkei ainoana, syynä internetiä. Varsinkin nuoret miesasiakkaat hoitavat kirjastoasiansa sähköisesti.
"Kävijä- ja lainausmäärät ovat kuitenkin pysyneet tasaisena", Lindberg sanoo.
Tämä taantuma ei vielä ole kaupunginkirjastolla alkanut näkyä, mutta kokemukset parinkymmenen vuoden takaa ovat vielä kirjastoimenjohtajan muistissa.
Aukkoja katsellen
Lamavuosina kirjastot joutuivat taiteilemaan lisääntyvien lomautusten ja vähenevien määrärahojen kanssa. Köyhimpien kirjastojen kokoelmiin tuli reiluja aukkoja.
Kun Suomi innostui lukemaan, säästäminen päätettiin aloittaa kirjoista.
"Elokuussa saatettiin sanoa, että tälle vuodelle ei enää hankita uusia teoksia. Joskus saatiin kysytyimpiä uutuuksia vielä vinguttua kokoelmiin", muistelee Kempeleessä tuolloin työskennellyt Lindberg.
Hänen mukaansa Oulussa päättäjät ovat olleet suotuisia kirjastoille, mutta kaikilla paikkakunnilla ei ole yhtä hyvin. Kirjasto nähdään toisinaan helppona säästökohteena.
"Loppujen lopuksi kirjastoista saadut säästöt ovat kokonaisbudjetissa pieniä. Sellainen on hölmöläisten hommaa", Lindberg sanoo.
Fantasia koukuttaa
Kirja vaikuttaa menestystarinalta. Suomi on edelleen maa, jossa nimikkeitä julkaistaan väkilukuun nähden huikea määrä.
Suomen kustannusyhdistyksen ja Kirjakauppaliiton mukaan yksityiset henkilöt ovat viimeisen viiden vuoden aikana ostaneet yli neljä kirjaa jokaista suomalaista kohti. Kun tähän lasketaan saman vuoden kirjalainojen kokonaismäärä, päästään 18 kirjaan kansalaista kohti.
Innokkaimpia lukijoita ovat lapset ja nuoret.
"Fantasiagenre on saanut lapset ja nuoret tarttumaan hieman paksumpaankin teokseen", iloitsee Otavan lasten ja nuorten kirjallisuuden kustannuspäällikkö Lotta Mäkelä.
Vuonna 1994 lasten ja nuorten kirjojen markkamääräinen nettomyynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna hieman yli 110 prosenttia. Otavan hittikirjailijoista listoille kipusivat esimerkiksi Carolyn Keenen Neiti Etsivät tai Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjat.
"Lasten ja nuorten kirjallisuuteen tuli huumoria niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin teoksissa. Hyvä esimerkki on ruotsalainen Bert-sarja", Mäkelä arvioi mahdollisia syitä myyntipiikkiin.
Nykyisen taantuman vaikutuksia kirjojen kulutukseen kustannuspäällikkö ei uskalla arvailla. Juuri nyt lasten ja nuorten kirjallisuus voi erittäin hyvin.
"Vaikka kirja kilpailee ajasta muiden medioiden kanssa, se on pysynyt mukana suomalaislasten arjessa."