Nuorten taloudellinen epävarmuus ja synkkä tulevaisuus vaikutti Suomessa saatanakultin nousuun, ilmenee Merja Hermosen väitöstutkimuksesta.
1990-luvun alun lama syöksi perheitä köyhyyteen. Osin tästä sikisi rikollisuuteen taipuvainen saatanakultti.
Hyvinvointiyhteiskunta ei näyttäytynyt nuorille tukevana suojana pahaa maailmaa vastaan.
Työttömyys iski rajuimmin nuorisoon.
Laman seurauksena Suomessa nuorten itsemurhat kääntyivät hälyttävästi nousuun. Nuorten miesten itsemurhaluvut olivat Euroopan korkeimmat.
Merja Hermosen väitöstutkimuksen mukaan saatanaa palvovat nuoret aikuiset olivat työttömiä ja ilman koulutuspaikkaa.
Vahva, mystinen voima toi syrjäytyneelle nuorelle edes jotakin, mihin tarttua.
Eräälle tutkimuksessa haastatellulle saatananpalvonta edusti myyttistä selviytymistä, jonka avulla hän yritti pitää itseään kasassa.
"Satanisti päättää itse kohtalostaan, tekee itse valintansa, toisin kuin muut, turvaamatta mihinkään itsen ulkopuoliseen jumal- tai muuhun olentoon", selvittää tutkimuksessa 23-vuotias mies.