Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne pitää kuntien nopeasti ja jyrkästi heikentyneitä talousnäkymiä erittäin huolestuttavana.
Kun vielä viime vuonna kuntien verotulot ja toimintamenot kasvoivat noin 7,5 prosentin tasolla, tänä vuonna verotulot tipahtavat useita prosentteja miinukselle. Samanaikaisesti kustannusten kasvu on pysynyt tiukasti noin viidessä prosentissa.
Yhtälö on aiheuttanut kunnissa talouden myllerryksen, eikä nyt vielä eletä pahinta aikaa. " Vuonna 2010 kuntien talous on vielä huonommassa tilassa", Parjanne uskoo.
Pari seuraavaa
vuotta pahimmat
Oulun kaupungin tämän vuoden verotulot ovat tipahtamassa tämän hetkisen arvion mukaan ainakin 30 miljoonalla eurolla. Yhteisöverotulot suorastaan romahtavat 57 miljoonasta 36 miljoonaan, eikä lopullinen tilanne tietenkään ole vielä kenenkään tiedossa.
Suurimmat haasteet ovat kuitenkin vasta ensi ja sitä seuraavana vuonna. Kaupunginjohtaja Matti Pennanen arvioi verotulovajeen kasvavan kolmen vuoden sisällä jopa 120-150 miljoonaan euroon. "Silloin puhutaan jo niin isoista summista, että tähän on pakko valmistautua jo nyt." Mihinkään paniikkiratkaisuihin ei Oululla Pennasen mukaan ole aihetta, mutta kaikkia toimia joudutaan miettimään, myös veroprosentin korotusta ensi vuodelle.
Budjetin aukirepimisestä ei ole tehty mitään päätöksiä, ja Pennasen mukaan sitäkin pohditaan rauhassa. Vaikka paniikkiin ei ole aihetta, kuvaa Pennanen tilannetta kuitenkin todella vakavaksi. "Talous on ihan uudella pohjalla. On pakko arvioida kokonaisuutta ja ennen pitkää palvelurakenteitakin."
Oulun Energian varaan ei Pennasen mukaan voida laskea. "Me on otettu sieltä se, mitä pystytään ottamaan, meidän päin vastoin pitää investoida ja kehittää sitä."
Raahen verotulojen ennustettu sukellus on niin raju, että kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan kenen tahansa talousasioista ymmärtävän on pitänyt hetki haukkoa henkeä ennen kuin tajuaa, kuinka suurista summista on kysymys.
"Näihin lukuihin on nyt uskottava ja elettävä niiden mukaisesti. Verotulojen tasaus tulee aikanaan korvaamaan noin puolet menetyksistä, mutta toisen puolen kattamiseen tarvitaan keinoja", Karjalainen toteaa. "En silti lähtisi budjetin aukaisemiseen, vaan pikemminkin sen tiukkaan tarkasteluun. Rahaa tulee käyttää vain välttämättömään, mikä tarkoittaa esimerkiksi opinnoista ja matkoista tinkimistä."
Rovaniemellä valoisampaa
Poikkeuksellisen hyvän tilinpäätöksen tehneessä Rovaniemen kaupungissa lähdetään kohti kovenevia aikoja valoisammissa merkeissä kuin monissa muissa kaupungeissa.
Kaupunginjohtaja Mauri Gardin uskoo kaupungin 17 miljoonan euron tasapainotusohjelman tuleville vuosille purevan eikä tämän vuoden budjettiin tarvitse koskea. "Meillä on siten jo valmiina suunnitelmat palveluiden hallittuun rakennemuutokseen ja myös maapolitiikan aktivoinnilla lisätulojen hankintaan."
Kajaanissa budjetti avataan lähes varmasti. Jo viime vuoden puolella kaupungin sivistysjohtaja irrotettiin tekemään täyspäiväisesti talouden tasapainottamisohjelmaa, jonka jälkeen talousarvio joutuu uuteen tarkasteluun.
Talouden syöksykierre tulee näkymään Kajaanissa myös veroprosentissa: kaupunki on nostamassa verotustaan jo ensi vuonna. Kajaanin kaupunginjohtajan Erkki Vähämaan mielestä valtio pitäisi nyt kuulla kuntien hätä ja esimerkiksi kasvattaa kuntien saamia valtionosuuksia. Vähämaan mukaan kuntien palvelujen säilyttäminen voi olla joka tapauksessa vaikeaa.
"Voidaan tietenkin lyödä investoinnit minimiin ja säästää sieltä, mutta se on nurinkurista tilanteessa, jossa pitäisi pyrkiä käyttämään suhdannepolitiikkaa hyväksi."