Pysyvä työmarkkinoilta syrjäytyminen ja köyhyys ovat tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisille yhä todellisia riskejä.
Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä toteaa raportissaan, että työstä syrjäytyminen ja köyhyys ovat myös aikaisempaa selvemmin yhteydessä toisiinsa.
Selvityksen mukaan olosuhteet ovat 1990-luvun lamavuosien jälkeen muuttuneet mm. siten, että kun köyhyys aiemmin oli tiettyyn elämänvaiheeseen ajoittuva tilapäinen ongelma, se on nyt yhä useammin pysyvä tila. Laman jäljiltä Suomessa on yhä 200 000–250 000 normaaleilta työmarkkinoilta ulos jäänyttä työikäistä.
Keskeisenä syynä työmarkkinoilta syrjäytymiseen on raportin mukaan ollut se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät ole vastanneet toisiaan laadullisesti eikä määrällisesti.
Nopea tuotannon kasvukaan ei ole laman jälkeen tuonut riittävästi uusia työpaikkoja. Työpaikkoja on edelleen noin 150 000 vähemmän kuin ennen lamaa.
Vuonna 1999 köyhien osuus väestöstä oli 3,5 prosenttia eli prosenttiyksikön suurempi kuin 1990. Köyhiksi määritellään kotitaloudet, joissa tulotaso jää alle puoleen mediaanituloista.
Myös tulonjakojärjestelmissä on tapahtunut rakenteellisia muutoksia. Vaikka ansiotuloerot työttömyyden kasvaessa laajenivat, erilaiset puskurit kuten työttömyysturva takasivat sen, että erot käytettävissä olevissa tuloissa pysyivät pieninä 1990-luvun puoliväliin asti.
Laman tuomista muutoksista huolimatta kansainvälisesti vertaillen tulonjako on Suomessa tasainen ja köyhyys vähäistä.