Ahtausalan työtaistelu on jämähtänyt vaiheeseen, jossa perinteisen sovittelun eväät näyttävät heikoilta. Arvovaltainen sovittelulautakunta voisi laukaista pattitilanteen osapuolten kannalta kunniallisesti.
Ahtaajien lakko on tänään kestänyt viisitoista päivää, eikä jumi osoita laukeamisen merkkejä. Torstaiaamuna Kotkassa koettiin jo tilanne, jossa tarvittiin poliisia rauhoittamaan lakkolaisten ja Mussalon satamaan töihin menevien henkilöiden välille syntynyttä rähinää. Vaurioita syntyi onneksi vain yhteen henkilöautoon - ja neuvotteluilmapiiriin.
Samaan aikaan paisuvat työtaistelun kansantaloudelliset vaikutukset: Pellervon taloustutkimus arvioi torstaina, että lakko olisi suoraan vähentänyt tuotantoa vuositasolla jo pari prosentin kymmenystä. Kuukauden lakossa vähennys voisi olla 0,5 - 1 prosenttia.
Suomen talous on edelleen niin heikossa jamassa, että kymmenystenkin hukkaaminen on nyt järjetöntä. Menetetty tuotanto merkitsee menetettyä työtä, menetettyjä palkkoja ja menetettyjä verotuloja; heikkojen aikojen pitkittymistä.
Eniten työtaistelusta on kärsinyt metsäteollisuus. Paperikoneita ja tuotantolinjoja on pysäytetty, muun muassa Oulussa Stora Enson kaksi paperikonetta ja arkittamo. Epäilemättä lakon aikana on tehty huoltoja, joiden takia koneita olisi muutenkin seisauteltu, mutta huoltojen jälkeen koneet pitäisi saada nyt käyntiin ja tavaraa maailmalle.
Solidaarisuus lakkoilevaa liittoa kohtaan on ay-liikkeessä perinteisesti vahvaa. Vakuutuksia tuesta on kuultu nytkin liittojen johdosta. Ristiriitaisempia tunnelmat ovat niillä työpaikoilla, joilla palkanmaksu on katkennut. Lattiatason solidaarisuutta ei lisää se, että niin sanottuna avainryhmänä ahtaajat yrittävät hankkia etuutta, jota muilla ei ole.
Kiistan ytimessä on korvaus, jota AKT perää irtisanomistilanteeseen. Työnantajien mukaan ahtaajat vaativat irtisanomisrahaa, joka vastaa vuoden palkkaa. AKT kiistää tämän. Sen mukaan kyseessä on muutosturvaraha, jonka irtisanottu työntekijä saa, jos hän ei ole 12 kuukaudessa työllistynyt uudelleen. Liiton mukaan summa on neuvottelukysymys.
Muitakin ristiriitaisia väitteitä risteilee ilmassa. AKT:n mukaan uudesta muutosturvasta ja siihen liittyvästä rahastosta sovittiin alustavasti neuvotteluissa kaksi vuotta sitten, ja nyt pitäisi sopia yksityiskohdista. Työantaja taas kiistää tämän. Voi kysyä, pitäisikö tällainen juridinen tulkintakiista puida pikemminkin oikeudessa kuin työehtoneuvotteluissa.
Vielä torstaina osapuolet jatkoivat sovun etsintää valtakunnansovittelijan johdolla. Keskusjärjestöjen eli SAK:n ja EK:n mukanaolo ei näytä vieneen asiaa eteenpäin. AKT syyttää EK:n levittäneen "törkeästi vääristeltyjä" tietoja ahtaajien palkoista, ja SAK taas hyökkäsi kovasanaisesti niitä satamayrittäjiä vastaan, jotka ovat pyrkineet aloittamaan työt AKT:hen kuulumattoman väen voimin. Tilanne on selvästi tiukassa umpisolmussa.
Lakko-oikeutta ei demokraattisessa valtiossa pidä rajoittaa, mutta ei yhteiskuntaa vahingoittavan työtaistelun jatkumistakaan voi sietää loputtomasti. Kun kiista on syvässä tulehdustilassa, ja AKT pitää tietojen mukaan valtakunnansovittelija Lonkaa puolueellisena, tämän pitäisi nyt harkita uusia menettelyjä.
Arvovaltainen sovittelulautakunta sai vuonna 2007 estettyä kansalaisten turvallisuutta uhkaavan terveydenhuoltoalan lakon. Samanlainen menettely voisi purra nytkin.
Se myös antaisi osapuolille mahdollisuuden peräytyä kunniallisemmin tavoitteistaan. Sehän on joka tapauksessa edessä, sillä muuten lakko ei lopu koskaan.