Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut katkesivat torstai-iltana kovan uhon saattelemana. Työnantajien ja työntekijäpuolen käsitykset palkankorotusmahdollisuudesta eroavat niin paljon toisistaan, että herää kysymys, eletäänkö neuvottelupöydän vastakkaisilla puolilla erilaisessa talouden todellisuudessa.
Neuvottelujen dramaattinen katkeaminen voi olla vain osa menneiltä vuosilta tutuksi tullutta näytelmää, joka kuuluu työehtosopimusneuvottelujen henkeen. Jokainen tietää, että neuvottelupöytään palataan ennemmin tai myöhemmin.
Kaikista huonoin vaihtoehto olisi ajautuminen lakkoilun tielle. On vaikea nähdä, että tässä talouden epävarmuuden tilassa siitä hyötyisi kukaan.
Valtiosihteeri Raimo Sailas on tullut vuosien varrella tutuksi totuudentorvena, jolla on näkemystä, mihin Suomi on matkalla ja kanttia sanoa myös, mitä pitäisi tehdä.
Tällä kertaa Sailas on puhunut yksityishenkilönä sen puolesta, että työehtosopimusneuvotteluissa oivallettaisiin, että nyt ei ole palkankorotusten aika. Se on paljon sanottu sosiaalidemokraattistaustaiselta virkamieheltä.
Sailasta kannattaisi kuunnella. Hän näkee tilanteen selvästi laajemmasta vinkkelistä kuin omiensa etuja vartioivat työmarkkinajohtajat. Hänen näkemyksensä mukaan pienikin kilpailukyvyn menetys on hankalampi kuin menneinä vuosina.
Tämä perustuu siihen arvioon, että Suomi on ajautunut pitkään hitaan kasvun aikaan. Tilanne on erilainen kuin edellisen taantuman puhjetessa kolmisen vuotta sitten. Suomen teollisuustuotanto ei ole noussut takavuosien tasolle, vienti on vaatimattomampaa, työttömien määrä uhkaa kääntyä kasvuun ja työllisten laskuun.
Valtion velka kasvaa ensi vuonna seitsemän miljardia euroa, mikä johtaa siihen, että valtiolta ei löydy samanlaista elvytysvaraa kuin aikaisemmin.
Päivä päivältä käy todennäköisemmäksi se, että Kreikan velkakriisistä on odotettavissa vain entistä ikävämpiä uutisia. Pahimmillaan se voi poikia taantuman, joka panee talouden ennustukset täysin uusiksi.
Kiistaton tosiasia on, että inflaatio laukkaa lujaa ja syö ostovoimaa. Täytyy ottaa kuitenkin huomioon se, että suurin osa hintojen noususta johtuu meistä suomalaisista riippumattomista seikoista. Hintojen nousua ei kannattaisi kiihdyttää enää omin toimin.
Metalliliitto on perustellut palkankorotusvaatimuksiaan sillä, että alalla on viime viikkoina solmittu miljardiluokan kauppoja. Vaikka osalla metalliteollisuutta työtä näyttäisi riittävän, kehitys ei edes tämän alan sisällä kulje tasatahtia. Saatikka, kun katsotaan, mitä monella muulla alalla tapahtuu: yt-neuvottelut irtisanomisineen ovat lisääntyneet syksyn myötä.
Hallitus on valmis auttamaan työehtosopimusratkaisun syntymistä omalta osaltaan, vaikka pelivara on olematon.Se kannattaa kuitenkin katsoa mieluummin kuin että tilanteen annettaisiin ajautua huonoimpaan vaihtoehtoon eli lakkoihin.