Myös viime päivinä on havaittu, että demokraattisissa maissa työntekijöille kuuluvaa lakko-oikeutta käytetään Suomessa mielenosoituksen tapaan. Kaikille on selvää, että esimerkiksi UPM:n supistuksia ei muuteta lakkoilemalla. Mielipahan purkaminen varsin hyvin kannattavan yhtiön irtisanomisia vastaan on ymmärrettävää. Silti käytetyt keinot olivat liian järeitä. Samalla tyylillä on toimittu kiistatilanteissa lukemattomissa työpaikoissa aiemminkin.
Työnseisauksista närkästynyt Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii jälleen, että hallitus ryhtyisi uudistamaan kokonaisvaltaisesti vuonna 1946 säädetyn työehtosopimuslain työrauhaa koskevia pykäliä. Lakko-oikeuden rajoittamisen lisäksi EK vaatii laittomista lakoista annettavien sakkojen korotusta.
Työtuomioistuimen viime torstaina langettamien sakkojen ja laittomien lakkojen aiheuttamien vahinkojen vertailu selkiyttää asian ymmärtämistä. Paperiliitolle ja sen ammattiosastoille sekä Sähköliiton ammattiosastolle langetettiin yhteensä 150 000:n euron sakot viime joulukuun alussa järjestetystä vuorokauden lakosta. Metsäteollisuuden menetykset tehtaiden tuotannon seisahtumisesta nousivat kaikkiaan 49 miljoonaan euroon.
Varsinkaan kesken tuloneuvottelujen hallitus ei varmasti ryhdy valmistelemaan työsopimuslain muutosta, eikä ehkä muutenkaan. Ay-liike tulkitsisi sellaisen neuvotteluilmapiirin tahalliseksi heikentämiseksi. Työministeri Tarja Filatov sanoikin Kalevan haastattelussa maanantaina, että tällaista hallitusohjelmaan kuulumatonta hanketta ryhdytään tuskin edistämään.
Edellisen kerran työnantajat vetivät vastaavassa hankkeessa vesiperän helmikuussa 1997, kun silloisen Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton varatoimitusjohtaja Tapani Kahri vetosi hallitukseen Suomen lakkosäännöstön muuttamiseksi. Silloinkin lakkoiltiin työsopimuskiistan takia paperi- ja sellutehtaissa laittomasti. Ay-liike vastusti rajusti muutosvaatimusta. Lipposen hallitus vaikeni.
Vaikka lakko-oikeuden kavennus tuskin on nytkään viisasta tai edes mahdollista, jotain pitäisi tehdä. Laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja olisi syytä tarkistaa. Viimeksi niitä korotettiin 80-luvulla Kalevi Sorsan viimeisen hallituksen aikana. Monet laittomista työnseisauksista uhmakkaasti päättävät ammattiosastot ovat hyvissä varoissa. Lisäksi niillä on takanaan taloudeltaan vahvojen ammattiliittojen rahat. Lakkopäätöksiä tehdään seurauksista piittaamatta, vaikka muitakin keinoja mielenilmaisuille olisi käytettävissä.
paakirjoitus@kaleva.fi