Pääkirjoitus

Lakko ei muuta maail­maa

Jos ihmeitä ei tapahdu, Suomen junat pysähtyvät maanantaiyönä kello 3.

Puoluesihteeri Jarmo Korhonen joutui jälleen selittelemään vaalirahoitussotkuja.
Puoluesihteeri Jarmo Korhonen joutui jälleen selittelemään vaalirahoitussotkuja.

Jos ihmeitä ei tapahdu, Suomen junat pysähtyvät maanantaiyönä kello 3. Vuorokauden työnseisauksen panevat pystyyn Rautatieläisten liitto ja Rautatievirkamiesten liitto. Lakko lamauttaa junaliikenteen täysin.

Kyse on satojentuhansien suomalaisten matkanteon estymisestä tai vaikeutumisesta. Ei aivan pieni häiriö.

Lakkoon lähtevien liittojen mukaan kyse on protestista valtion omistajapolitiikan ja työelämän koventumista vastaan. Jälkimmäisen syyn perusteella melkein jokainen suomalainen ammattiliitto voisi aloittaa lakon. Työelämän yleiset asenteet ja virhesuuntaukset tuskin sillä oikenevat, että junat pysäytetään.

Osaselitys lakkoinnolle voi löytyä siitä, että Rautatieläisten liiton sosiaalidemokraattisen puheenjohtajan Vesa Maurialan on esitettävä työmarkkinajohtajan kisällinnäyte. Filosofian tohtori Mauriala valittiin tehtäväänsä viime syksynä. Sitä ennen hän työskenteli SDP:ssä poliittisissa tehtävissä ja näkyvien demaripoliitikkojen avustajana. Nyt uskottavuus pitää osoittaa rautatieväen etujen puolustajana.

Jos valtion omistajapolitiikka todella koventaa työoloja VR:llä, sitä vastaan rautatieläisillä on täysi oikeus kamppailla. On vahinko, jos VR:n toimintatavat muuttuvat kovemmiksi kuin on tarpeellista.

Juuri nyt yhtiön taloutta kuitenkin rassaa rahtiliikenteen raju notkahdus. Se on johtanut VR Cargossa 1 500 ihmisen lomautuksiin. Irtisanomisia ei ole tapahtunut. Siinä VR:n väki on hyvässä asemassa.

Siinä lakkoilevat liitot ovat oikeassa, että rautatieyhtiön perustehtävä yhteiskunnassa on ihmisten ja tavaroiden kuljettaminen, ei voiton tuottaminen valtiolle. Väkisinkin VR:ää kuitenkin heiluttavat ympäröivän maailman tapahtumat.