asianajaja, varatuomari, Oulu
Ennakkoperintö
Olen lahjoittanut omaisuuttani kummitytölleni sekä yhdelle lapsistani. Otetaanko nämä lahjat ennakkoperintönä huomioon?
Ennakkoperinnöksi voidaan katsoa vain perillisille annettu lahja. Mikäli kummityttösi ei ole perillisesi, hänen saamaansa lahjaa ei katsota miltään osin ennakkoperinnöksi eikä sen arvoa voida lisätä myöhemmin kuolinpesäsi omaisuuteen. Siten perinnönjaossakaan ei oteta huomioon "ei-perillisasemassa" oleville annettuja lahjoituksia.
Rintaperillisille annettu lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteiden perusteella otaksuttu tarkoitetun. Mikäli lahja katsottaisiin ennakkoperinnöksi, sen arvo lisättäisiin kuolinpesääsi ja sillä katettaisiin hänen perintöosuuttaan. Lahjan ottaminen huomioon ennakkoperintönä tarkoittaa siis sitä, että kaikki lapset asetettaisiin viimeistään perinnönjaossa yhtäläiseen asemaan.
Mikäli haluat, että lapsellesi antamaasi lahjaa ei ole katsottava ennakkoperinnöksi, ennakkoperintöolettaman voi kumota myös jälkikäteen annetulla määräyksellä.
Pesän jakamisesta
Mieheni kuoli ja koska meillä ei ollut lapsia, perin hänet. Nyt mieheni toissijaiset perilliset haluavat, että mieheni omaisuus jaetaan heille. Onko minun tehtävä jako mieheni toissijaisten perillisten kanssa?
Toissijaisilla perillisillä ei ole oikeutta vaatia jakoa lesken eläessä, sillä heidän oikeutensa toteuttaminen on lakisääteisesti lykätty lesken kuolemaan. Leskellä ja vain hänellä on oikeus vaatia pesän jakoa. Usein lesken saattaa olla järkevääkin vaatia jakoa, mikäli hän menee esimerkiksi uusiin naimisiin. Mikäli jako tehdään lesken eläessä, hänen kuolinpesänsä osakkaita ovat sitten vain hänen perillisensä.
Lapsettomien omaisuuden jako
Olemme lapseton aviopari. Olemme tehneet täysin poissulkevan avioehtosopimuksen. Kummallakin meillä on sisaruksia ja sisarusten lapsia. Miten omaisuus jaetaan toisen kuoltua ja miten molempien kuoltua?
Vaikka olette tehneet täysin poissulkevan avioehtosopimuksen, se ei poista puolison perintöoikeutta. Siten jälkeen jäänyt puoliso perii ensiksi kuolleen puolison. Jälkeen jääneellä on pääsääntöisesti vapaa oikeus hallita ja käyttää omaisuutta. Hän ei voi kuitenkaan testamentata puolisoltaan perimäänsä omaisuutta.
Kummankin puolison kuoltua omaisuus jaetaan ensiksi kuolleen toissijaisille perillisille eli hänen sisaruksilleen tai näiden jälkeläisille ja lesken perillisille. Lesken pesään kuuluu sekä hänen puolisoltaan perimänsä omaisuus että hänen oma omaisuutensa.
Koska puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, toissijaisilla perillisillä on oikeus saada omaisuutta lesken pesästä samassa suhteessa kuin mikä ensin kuolleen omaisuus oli hänen kuollessaan puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Jos ensiksi kuolleen omaisuuden arvo oli hänen kuollessaan 200.000 euroa ja lesken omaisuuden arvo tuolloin 100.000 euroa, suhdeluku on 200.000/300.000 eli 2/3. Mikäli lesken kuollessa omaisuuden arvo olisi 600.000 euroa, ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset saisivat tästä lesken pesästä 2/3-osaa eli 400.000 euroa ja lesken perilliset 200.000 euroa.
Hyvitys tehdystä työstä
Olen auttanut vanhaa äitiäni maatilataloudessa ja hoitanut kaikki hänen talousasiansa 15 vuoden ajan. Äitini kuoli hiljattain. Onko minulla oikeutta saada korvausta hänen hyväkseen tekemästäni työstä?
Mikäli olet 18 vuotta täytettyäsi jatkuvasti työlläsi avustanut äitiäsi tämän elinkeinon harjoittamisessa taikka taloudessa saamatta siitä kohtuullista korvausta, olet oikeutettu vaadittaessa saamaan jäämistöstä hyvityksen. Näin, vaikka ette olisi sopineet korvauksen maksamisesta. Hyvitystä voidaan vaatia kuitenkin korkeintaan viideltä vuodelta.
Hyvityksen määrää harkittaessa on otettava huomioon jäämistön varat, tehdyn työn laatu ja määrä, työn suorittajan ammattitaito, perittävältä luontoissuorituksena tai muutoin saama vastike sekä muut erityiset asianhaarat. Hyvityksen antamisella ei saa loukata muiden perillisten oikeutta lakiosaan.