Helsinki
Eduskunnalle tulee tosi kiire, mikäli se aikoo saada kaikki kesken olevat lakiesitykset käsiteltyä ennen vaalikauden loppua. Valiokunnissa on vielä kesken liki 70 hallituksen lakiesityksen käsittely. Osa niistä on suuria ja vaikeita lainsäädäntöhankkeita. Lisäksi erilaisia kertomuksia pitäisi saada valmiiksi kymmenkunta.
Samaan aikaan vaalihermostuneisuus kasvaa. Hallitukseltakin on luvassa vielä muutama uusi esitys. Tulossa ovat ainakin autovero, ulkomaalaislaki, esitys valtiosihteereistä sekä aravalainajärjestelmän ehtojen muuttamisesta.
Pahin ruuhka on neljässä valiokunnassa, laki-, hallinto ja perustuslakivaliokunnassa sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Ne ovat mietintöjensä kanssa jo nyt tiukilla.
Todellista työaikaa eduskunnalla on enää jäljellä noin kuukauden verran. "Tähän nähden kansanedustajilla on edessään vielä iso urakka", sanoo eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukangas, joka vastaa myös täysistuntotyön suunnittelusta.
Hyvin todennäköistä on, että oppositio väsää tammikuussa vielä yhden välikysymyksenkin, mahdollisesti työttömyydestä. Lisäksi luvassa on pari pääministerin ilmoitusta, EU:n tulevaisuudesta ja perustuslain toimivuudesta.
Perjantaina joululomalle lähtevät kansanedustajat palaavat nyt töihin normaalia aikaisemmin, jo tammikuun 7. päivänä. Alustavasti on sovittu, että eduskuntatyötä jatketaan tarvittaessa helmikuun loppupuolelle. Kiire vaalikentille painanee päälle niin voimalla, että kansanedustajia ei helmikuun puolivälin jälkeen Arkadianmäen pylvästalossa nähtäne. Vaalikauden päättäjäiset pidetään tosin vasta maaliskuun 11. päivänä, mutta silloin on kyse enää loppujuhlallisuuksista.
Käsittelemättä jäävät raukeavat
Kaikki ne lakiesitykset, joita eduskunta ei ehdi vaalikauden loppuun mennessä käsitellä raukeavat. Toistaiseksi valiokuntien puheenjohtajat uskovat optimistisesti, että kaikki työn alla olevat asiat ehditään käsitellä.
"Elän siinä toivossa ja uskossa, että kaikki saadaan valmiiksi", toteaa lakivaliokuntaa johtava Henrik Lax (ruots.), vaikka keskeneräisiä esityksiä valiokunnassa makaa vielä 12.
Joukossa on isoja ja vaikeita lakiesityksiä, muun muassa hedelmöityshoito sekä esitys siitä, että rikollisjärjestöjen toimintaan osallistuminen säädetään rangaistavaksi. Työn alla ovat myös esitutkintalaki ja ulosottolaki.
Lax ei lähde listaamaan esityksiä sillä perustella, minkä käsittely on työläintä. Hän kuitenkin toteaa, että hedelmöityshoitoa koskeva esitys on omaa luokkaansa. Onhan kyseessä täysin uusi lainsäädäntö.
Ylimääräisten joululomalla pidettävien kokousten käyttöön ei lakivaliokunta Laxin mukaan joudu turvautumaan. Valiokunnan sihteerit saavat kuitenkin puurtaa välipäivinä mietintöluonnoksia valmiiksi. "Uskon, että selviämme työstämme, mutta lopputulosta en lähde arvioimaan", Lax tiivistää näkymät.
Pahin ruuhka hallintovaliokunnassa
Pahin suma on Matti Väistön (kesk.) johtamassa hallintovaliokunnassa, jossa muun muassa esitys Kainuun hallintomallin kokeilusta odottaa kahden muun valiokunnan lausuntoa ennen kuin se otetaan tässä valiokunnassa työn alle. Kaiken kaikkiaan hallintovaliokunnassa on kesken 13 hallituksen esitystä sekä valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta.
Kotouttamislaista on nyt viimeiset asiantuntijat kuultu, joten siinä päästään yleiskeskusteluun. "Pahin" esitys Väistön mukaan on järjestyslaki. Tässä turvallisuutta yleisillä paikoilla edistävässä lakiesityksessä riittää vielä puitavaa. Vielä ei päästy edes sisältökeskusteluun.
"Laissa on paljon keskustelua herättäviä näkökulmia, koskeehan esitys ihmisten elämänkirjoa monesta näkökulmasta", Väistö toteaa. Perään hän sanoo itse pohtineensa sitä, pitääkö kaikesta säätää lailla. "Mutta poliisit kaipaavat selkänojaa laista."
Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) on varma, että Kainuun hallintomalli ehditään hyväksyä ennen vaalikauden loppua. "Esityksessä ei ole mitään sellaista, jonka vuoksi lain hyväksyminen tökkisi", Korhosen sanoo. Hänen mukaansa jo etukäteen oli tiedossa, että Kainuun mallin käsittely jää vaalikauden loppuun.
Kysymysmerkin Väistö sen sijaan laittaa hallituksen esitykselle väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Tämä ns. sähköisen henkilökortin käyttöönottoa koskeva esitys on Väistön mielestä ideana ihan hyvä, mutta ajallisesti sen toteuttaminen ei ehkä ole vielä kypsä. Ongelmia on mm. sinä, mitä rajoituksia tietojen käyttöoikeuteen asetetaan ja mikä on Kansaneläkelaitoksen valmius. Väistön mukaan otollisempi ajankohta sähköiseen korttiin siirtymiselle olisi kahden, kolmen vuoden päästä. Lähtökohtana yhä on, että valiokunta yrittää käsitellä esityksen.
Pöytä puhdas työvaliokunnassa
Kymmenen laki on puurrettavana on vielä sosiaali- ja terveysvaliokunnalla. Marjatta Vehkaojan (sd.) johtama valiokunta pähkäilee muun muassa eläkelakien kanssa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kimpussa.
Paula Kokkosen (kok.) johtamalla perustuslakivaliokunnalla on edessä mietintöjen teko muun muassa sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä, kielilaki ja kansalaisuuslaki. Kaikki ne ovat puhuttaneet paljon.
Lisäksi perustuslakivaliokuntaa työllistää lausuntojen antaminen muille valiokunnille. Lausuntoa odottaa 19 esitystä.
Kahdella valiokunnan, työ ja tasa-arvovaliokunnan sekä tulevaisuusvaliokunnan työpöytä on pudas. Työvaliokuntaa johtava Jouko Skinnari (sd.) kertoo, että valiokunta antaa näillä näkyminen enää lausunnon työeläkelaista.
"Olimme varautuneet käsittelemään myös esityksen irtisanomisturvasta, mutta siitä ei tupossa päästy sopimukseen.Vaikka valiokunnan työt on hyvin hoidettu, työelämässä olisi vielä paljon korjattavaa. Toivottavasti näitä sopimuksia kolmikannassa syntyisi. On väärin odottaa korjauksia vain eduskunnalta, jos työmarkkinajärjestöt eivät itse ole valmiita korjauksiin", Skinnari vetoaa.