Lakien säätäminen on eduskunnan tärkein tehtävä. Sen pitäisi siis tarkoittaa, että lakien säätämiseen paneudutaan erityisellä huolellisuudella. Kukapa sitä nyt hutiloiden haluaisi tärkeintä tehtäväänsä hoitaa.
Lain säätämisessä edetään tietyn marssijärjestyksen mukaan. Lakiesityksestä käytävä lähetekeskustelu, valiokuntakäsittely ja ensimmäinen käsittely täysistunnossa ovat vaiheita, joissa kansanedustajat voivat vielä vaikuttaa lain sisältöön.
Usean käsittelyvaiheen tarkoitus lienee varmistaa, että kansalaisten kiusaksi ei pääse keskeneräisiä lakeja. Mikä olisikaan nolompaa kuin joutua toteamaan, että sieltä missä kaiken viisauden pitäisi pesiä, on pukattu noudatettavaksi epäkuranttia tavaraa.
Valitettavasti eduskunta tuntuu viime aikoina hutiloineen tärkeimmän tehtävänsä hoitamisessa. Mikä lienee ollut syy niihin lakilapsuksiin, jotka varsin pian voimaan tulonsa jälkeen on todettu epäonnistuneiksi?
Juuri nyt on käsillä surullisen kuuluisa ajokorttilaki.
Ei ehtinyt kulua kuin jokunen kuukausi, kun vuoden 2013 alussa voimaan tullut ajokorttilaki todettiin epäonnistuneeksi. Opetuslupaopetuksen osalta laki ei toiminutkaan niin kuin oli tarkoitus.
Suoraselkäistä on tietysti se, että moka myönnettiin ja liikenneministeriö otti opetuslupaopetusta koskevat säädökset uudelleen tarkasteluun. Suoraselkäistä, mutta samalla noloa.
Lokakuun viimeisenä päivänä hallitus antoikin jo eduskunnalle esityksen ajokorttilakia koskevista muutoksista. Opetuslupaopetusta koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Muutokset saatiin aikaan pikavauhtia. Nyt esitetään, että perusvaiheen opetuslupaopetus henkilöauton ajokorttia varten voitaisiin antaa ilman autokoulua. Arvio on, että autokouluopetuksen vaatimuksista luopumalla opetuskustannukset B-luokan perusvaiheen opetuslupaopetuksessa laskisivat keskimäärin 650 euroa, ja lain tarkoituksenmukaisuus toteutuu.
Autokouluissa tuskin naurattaa. Hallitus nimittäin tuumailee, että tulossa olevasta muutoksesta saattaa aiheutua autokouluille kustannuksia niistä vuosi sitten säädetyn kuljettajakoulutusmallin käyttöönoton johdosta tehdyistä koulutus- ja materiaali-investoinneista.
Maaliskuussa Suomessa tulivat voimaan perintälain muutokset, kun EU:n maksuviivästysdirektiivi oli pantava täytäntöön. Lakimuutos tarkoitti käytännössä sitä, että vapaaehtoisessa perinnässä perintäkirjeiden ja maksusuunnitelmien määrä rajoitettiin kahteen. Näiden toimenpiteiden jälkeen saatavaa voikin jo periä oikeudellisen perinnän keinoin käräjäoikeuden kautta.
Lakimuutoksen tarkoitus oli auttaa velallisia, mutta kävikin päinvastoin. Perintäyhtiötkin ovat osoittaneet huolensa siitä, miten vapaaehtoisen perinnän rajoittaminen on heikentänyt velallisten asemaa.
Tuoreimpien tilastojen mukaan ainakin jo 360 000 henkilöllä Suomessa on maksuhäiriömerkintöjä, ja määrä jatkaa kasvuaan. Perintäalan mukaan suuntaus on täysin luonnollinen, koska lakimuutoksen myötä yhä suurempi osa saatavista päätyy oikeudelliseen perintään, josta aiheutuu velallisille maksuhäiriöitä.
Epäonnistuneeksi on tyrmätty myös kesäkuun alussa voimaan tullut uusi energiatodistuslaki. Se sai nopeasti takajaloilleen etenkin omakotiasukkaat, ja niinpä Suomen Omakotiliitto ry polkaisi käyntiin kansalaisaloitteen lain muuttamiseksi.
Kun uusi laki on määrätyn marssijärjestyksen mukaisesti eduskunnassa hyväksytty, on presidentin vielä vahvistettava laki ennen kuin se tulee voimaan. Toivottavasti edes jokunen epäkurantti laki stoppaisi viimeistään tässä vaiheessa, ettei kaikki kura pääse valumaan kansalaisten kintuille.