Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) sanoi torstai-iltana eduskunnassa, että lakivaliokunnan enemmistön tekemää kiristystä hedelmöityslakiin on mahdoton hyväksyä. Yksinäisten naisten ja naisparien oikeus hoitoihin synnytti kiivaan riitelyn ja lakiesitys ajautui pattitilanteeseen.
Ratkaisu jää ensi viikkoon. Todennäköisyys, että hallitus joutuu vetämään koko esityksen pois eduskunnasta kasvaa. Koskinen haluaa aikalisää ja suurelta valiokunnalta kompromissimuotoilun. Marjatta Vehkaoja (sd.) ja Pirjo-Riitta Antvuori (kok.) esittivät asian viemistä suureen valiokuntaan. Se ratkoo täysistuntosaliin ehtineitä kiistoja.
Keskusta ja Vasemmistoliitto vaativat, että hallitus vetää esityksensä pois eduskunnasta. "Ainoa järkevä ratkaisu", sanoi keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki. Paula Lehtomäen (kesk.) mukaan "yksityiskohdat ovat levällään kuin Esterin eväät." Vasemmistoliiton mielestä lakivaliokunnan enemmistö on hyväksynyt huonon ratkaisun. Se kieltää hedelmöityshoidot muilta kuin heterosuhteessa eläviltä.
Kristillisdemokraatit tuohtuivat joka puolelle. Koskisen väitettiin yrittävän runnoa ja estää lakivaliokunnan enemmistön tahdon toteutumista. Keskustalta ja vasemmistoliitolta puheenjohtaja Bjarne Kallis (kd.) tiukkasi: miksi olette eduskunnassa, jos ette arvosta eduskunnan mielipidettä.
Oikeusministeri Koskinen yritti päivällä hieroa sopua hallitusryhmien puheenjohtajien kanssa. Yksimielisyyttä ei löytynyt. Koskinen pettyi myös siinä, että kompromissihalua löytyisi oppositiosta. Illan keskustelussa hän veti jo presidentin takaportiksi ja muistutti mahdollisuudesta jättää laki vahvistamatta.
Salikeskustelussa tunteet olivat pinnalla. Jaakko Laakso (vas.) jopa väitti, että "suomalainen taleban-ryhmä yrittää kieltää yksinäisten naisten oikeudet" ja saada viranomaiset säätelemään seksielämää. Irina Krohnin (vihr.) mielestä kiristyksen jälkeen olisi johdonmukaista, että miehille ei anneta Viagraa ilman avioliittotodistusta. Kari Myllyniemi (kesk.) yritti selittää, että rangaistusta ei tulisi hoitoa saaville "naisraukoille", vaan sitä yksinäisille naisille antaville.
Jouko Skinnari (sd.) harmitteli, ettei laki etene sille kuluvalla arvokkuudella. Hän kiteytti sekavan tilanteen: kolme valiokuntaa on eri mieltä, eikä ministerikään ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Esityksen poisvetämistä pitää Skinnarista vakavasti harkita.
Koskinen kummasteli, että samalla kun häntä syytetään eduskunnan runnomisesta vaaditaan, että hän yksin päättäisi, mitä hallitus nyt tekee. Katja Syvärisen (vas.) mukaan äänestäjien pelossa nyt nousee konservatismi.
Tuija Braxin (vihr.) mukaan eduskunta ei voi antaa viestiä, että yksin lasta hoitava on kelvoton ihminen. Keskustelussa löytyi yksimielisyys siitä, että lapselle pitää antaa oikeus tietää biologinen isä. Se sisältyisi sovitteluesitykseen. Kirjauksen takana ovat perustuslain säädökset. Hallituksen esityksessä on rajoittava ehto: Yksinäisen naisen hoitoon siittiöitä luovuttaneen miehen pitää suostua siihen, että hänet voidaan myöhemmin vahvistaa isäksi.
Kansanliikettä Viroon
ei ole luvassa
Kiista oikeudesta hedelmöityshoitoon on vienyt keskustelun pahasti sivuraiteelle, sanoo Oysin naistenklinikan ylilääkäri, professori Pentti Jouppila.
"Hedelmöityshoitoja koskevaa lakia on haudottu Suomessa 90-luvulta lähtien. Yksittäisiä ryhmiä ei pitäisi nostaa ollenkaan esiin, vaan laissa tulisi määritellä itse asia. Yksittäistapaukset olisi jätettävä potilaan ja lääkärin välisiksi asioiksi", Pentti Jouppila korostaa.
Samaa mieltä on Väestöliiton Oulun klinikan ylilääkäri Leena Tuomivaara. "Laki on tärkeämpi kuin yksinäisten naisten tai naisparien oikeus hoitoon", 55-vuotias Tuomivaara uskoo.
Molemmat asiantuntijat huomauttavat, että hedelmöityshoitoa haluavat yksinäiset naiset ja naisparit muodostavat erittäin pienen marginaaliryhmän.
"Heistä ei todellakaan tule mitään kansanliikettä Viroon. Spermanluovutusta ja isyyden tunnustamista koskevat kysymykset sijaan koskevat suurta joukkoa ja johtavat nykyisessä laittomassa tilanteessa helposti vaikeisiin ongelmiin. Tutkimusten mukaan 15 prosenttia suomalaispariskunnista kärsii lapsettomuudesta", Pentti Jouppila varoittaa.
Ongelmilta on toistaiseksi vältytty, koska yksityiset klinikat ovat toimineet samoilla eettisillä periaatteilla kuin yliopistolliset lapsettomuusklinikat. Jos yksinäisten naisten hoidot kriminalisoidaan laissa, Jouppilan mukaan on vaara, että jokin yksityisklinikka voi alkaa tehdä niitä salaa.
"Suomessa kaikki hoitoyksiköt toimivat avoimesti ja noudattavat samoja periaatteita, mutta toiminta voi koska tahansa ryöstäytyä, jos laki ei sitä rajaa."
Leena Tuomivaaran mukaan tärkeintä olisi saada laki, joka määrittelee hoidon raamit ja säätelee toimintaa.
"Hoitavan lääkärin näkökulmasta tämä on kaikkein olennaisinta syntyvän lapsen oikeusturvan ja myös potilaiden ja henkilökunnan oikeusturvan kannalta. Huonokin laki on parempi kuin ei lakia lainkaan. Jos laissa on epäkohtia, niitä voidaan tulevaisuudessa korjata."
Oulussa noin tuhat
hoitojaksoa vuodessa
Oysin ja Väestöliiton lapsettomuusklinikat muodostavat yksikön, jossa toteutetaan noin 1 000 hoitojaksoa vuodessa. Väestöliiton osuus on 450-500 hoitojaksoa, joista 150:ssa käytetään alkionsiirtoa. Lisäksi tavallisia inseminaatioita tehdään noin 200 vuodessa.
Yksinäisten naisten hedelmöityshoidot lopetettiin kaikissa Väestöliiton klinikoissa vuonna 2000 isyyslakiin liittyneiden epäselvyyksien vuoksi.
"Oulun klinikkaan tuli vuosittain 2-5 yhteydenottoa, mutta toiminta on ollut viime vuodet kokonaan pysähdyksissä. Yksinäisten naisten hedelmöityshoito vaatii moniammatillista osaamista, ja siksi ohjasimme kaikki nämä naiset Helsinkiin. Moni luopui hoidosta huomattuaan, että heidän ongelmansa olikin jossain muualla kuin lapsettomuudessa", Leena Tuomivaara kertoo.