Venäjällä vuosi sitten voimaan tullut tiukennettu kansalaisjärjestöjä koskeva laki uhkaa lopettaaa yli puolet venäläisistä kansalaisjärjestöistä. Tällaiseen tulokseen on tullut venäläinen asiantuntijaryhmä, joka arvioi lain toimintaa Venäjän presidentin ihmisoikeusneuvostoon kuuluvien kansalaisjärjestöjen toimesta.
Venäläisen Kommersant- sanomalehden mukaan kovaa arvostelua herättäneen lain vaikutukset ovat niin merkittävät, että Kremlin läheisetkin kansalaisjärjestöt vaativat jo lain lieventämistä.
"Meille on kerääntynyt tarpeeksi argumentteja lain muuttamiseksi", presidentin ihmisoikeusneuvoston puheenjohtaja Ella Pamfilova sanoi.
Tutkimuksen mukaan varsinkin pienillä ja vähävaraisilla kansalaisjärjestöillä on vaikeuksia täyttää lain vaatimia huomattavia byrokraattisia velvoitteita.
Laki vaatii kansalaisjärjestöjä muun muuassa selvittämään yksityiskohtaisesti kaikki rahoituslähteensä ja kulunsa, antamaan yksityiskohtaiset selvitykset kaikista järjestön tapahtumista ja niiden osaanottajista sekä tiedotusvälineistä, joissa ilmestyi tietoja näistä tapahtumista. Tämän lisäksi järjestöjen pitää antaa kaksi tilinpäätöstä vuodessa toinen veroviranomaisille ja toinen rekisteröintiviranomaisille.
Eri arvioiden mukaan Venäjällä toimivat kansalaisjärjestöt käyttävät 59--203 miljoonaa euroa vuodessa lain säädösten toteuttamiseen. Rahat menevät esimerkiksi juristien ja konsulttien palkkioihin. Kovat vaatimukset uhkaavat yli puolta Venäjän puolesta miljoonasta kansalaisjärjestöstä. Ennen uutta kansalaisjärjestölakia järjestöjen rekisteröinti tapahtui automaattisesti ilmoituspohjalta eikä niin kuin nykyään tarkkojen selvitysten jälkeen.
Kommersantin mukaan Presidentin ihmisoikeusneuvosto yrittää taivuttaa Kremlin palaamaan tähän käytäntöön ja poistamaan tai ainakin helpottamaan kansalaisjärjestöjen selvitysvelvollisuuksia viranomaisille. Neuvosto pyrkii poistamaan ainakin menoista ja tapahtumista annettavat selvitykset.
Samaan aikaan kun Kremlin läheiset kansalaisjärjestöt yrittävät lieventää kansalaisjärjestöjä kurittavaa lainsäädäntöä Venäjän valtion duuma säätää lisää lakeja, jotka uhkaavat kansalaisjärjestöjen toimintaa.
Valtion duuma hyväksyi jokin aika sitten ensimmäisessä käsittelyssä lakiesityksen, joka tiukentaa määritelmää ääritoiminnasta. Lakiesityksen mukaan ääritoiminnaksi voitaisiin määritellä muun muuassa viranomaisten laillisen toiminnan estäminen ja korkeiden viranomaisten julkinen panettelu.
Ääritoiminnasta on Venäjällä määrätty ankarat rangaistukset. Viranomaisia arvostelevien ja erilaisia mielenosoituksia järjestävien kansalaisjärjestöjen ja poliittisten puolueiden johtajat saattavat siis joutua vastaamaan teoistaan ääritoimintalainsäädännön perusteella.