Laki sotii oi­keus­ta­jua vastaan

Järjestyksenvalvoja Mikko Nymander on ihmeissään järjestyksenvalvojalain muutoksesta, joka astui voimaan 1. maaliskuuta. Lainkohta kaasusumuttimesta ei mene oulaistelaisen tajuntaan.

Mikko Nymander joutui pykäläviidakkoon tutkiessaan, mitä kaasusumuttimen käytöstä säädetään. Pöydällä pykäliä paperille tulostettuna.
Mikko Nymander joutui pykäläviidakkoon tutkiessaan, mitä kaasusumuttimen käytöstä säädetään. Pöydällä pykäliä paperille tulostettuna.

Järjestyksenvalvoja Mikko Nymander on ihmeissään järjestyksenvalvojalain muutoksesta, joka astui voimaan 1. maaliskuuta. Lainkohta kaasusumuttimesta ei mene oulaistelaisen tajuntaan.

"Minun kädessäni se on voimankäyttöväline, tarjoilijan tai taksikuskin kädessä sama tötterö on kaasusumutin, josta puhutaan ampuma-aselaissa. He voivat edelleen käyttää sumutinta työperusteisena työssään", Nymander sanoo hölmistyneenä.

Nymander viittaa ampuma-aselain kohtaan, jossa kaasusumutinlupa voidaan myöntää myös yhteisölle. Tällöin lupa oikeuttaa 18-vuotiaan työntekijän kantamaan työssään kaasusumutinta, jos se on oman tai toisen henkilön koskemattomuuden tai omaisuuden suojelemiseksi välttämätöntä.



Kahden minuutin
tai 9 tunnin koulutus


Henkilön pitää vain olla "riittävästi perehtynyt kaasusumuttimen turvalliseen käsittelemiseen".

"Kahden minuutin sessio poliisin opastamana", Nymander kuvaa perehdyttämistä, jonka hänkin on käynyt.

Enää se ei riitä, jos kantaa Järjestyksenvalvoja-kylttiä rintapielessään. Järjestyksenvalvojalta vaaditaan jatkossa vartijan voimankäyttökoulutuksen yleisen osan ja kaasusumuttimen erityisen osan suorittaminen. Kurssit vievät yhteensä yhdeksän tuntia.

Sumuttimen kantokielto alkaa heti, mikäli kurssit ovat käymättä. Voimankäyttökurssin aikoinaan käyneet valvojat ovat poikkeus. Heillä on kuukauden siirtymäaika.



Toimiiko
yhteisölupa


Nymanderin työnantajalla, joka löytyy asuinpaikkakunnan ulkopuolelta, on yhteisölupa.

"Jos otan järjestyksenvalvojan kyltin pois, olen taas lain piirissä", Nymander viittaa keltaiseen kylttiinsä.

Nymander ei halua riidellä vaan pyrkii asialliseen keskusteluun. Hänen mielestään lainsäätäjille on tapahtunut lapsus, minkä johdosta hän on tehnyt 20. helmikuuta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

"Törmäsin aivan vahingossa asiaan, kun olin uusimassa kaasusumutinlupaani. Kukaan ei osannut sanoa, missä ja milloin pätevyyden sumuttimen käyttöön voi hankkia. Laki koskee arviolta 15 000 suomalaista", Nymander laskee.

Mies on tehnyt laajan selvitystyön lakiuudistuksen vuoksi.

"Nyt annettu laki on täysin ristiriitainen ampuma-aselain kanssa", 54-vuotias Nymander vakuuttaa.

Hän viittaa kantelussaan myös yhdenvertaisuuslakiin ja järjestyksenvalvojista annettuun lakiin.



Työtä ei voi tehdä,
jos pelkää


Nymander kohtaa aina silloin tällöin väkivaltaa työssään ja pitää kaasusumutinta korvaamattomana puolustautumisvälineenä.

Hän laskee käyttäneensä pippurisumutinta 12 kertaa viimeksi kuluneen kuuden vuoden aikana. Edelliskerta oli helmikuun puolivälissä. Ilman sumutinta hän ei olisi pärjännyt.

"Nykyään nyrkki, mono tai astalo ovat monen asiakkaan ensimmäiset reaktiot, jos hänet käännyttää ovelta. Tätä työtä ei voi kuitenkaan tehdä, jos pelkää. Toisaalta portsari ei voi lähteä ulos painimaan", Nymander kiteyttää 35 vuoden työkokemuksellaan.

Ammattimainen järjestyksenvalvoja voi edelleenkin kantaa mukanaan käsirautoja ja/tai korkeintaan 70 senttimetrin mittaista patukkaa.

"Patukka on vaarallisempi väline kuin sumutin, jos patukalla huitaisee väärään paikkaan."

Ilmoita asiavirheestä