Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on valmistumassa. Eduskunta hyväksyi yksimielisesti uuden lain pykälät lakiesityksen ensimmäisessä täysistuntokäsittelyssä tiistaina.
Päätöksen tekemistä siivitti epäily siitä, missä määrin lailla todellisuudessa voidaan estää lasten seksuaalista hyväksikäyttöä.
Toisaalta kansanedustajilla tuntui olevan luja luottamus siihen, että laki vaikuttaa ennalta ehkäisevästi, kuin viestinä siitä, ettei yhteiskunta hyväksy tuollaista toimintaa.
Uusi laki velvoittaa työnantajat selvittämään, onko lasten kanssa työskentelemään palkattava tuomittu seksuaalirikoksesta, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta tai eräistä muista kuten huumausainerikoksesta.
Selvitys tapahtuu vaatimalla työhön valittua toimittamaan nähtäväksi rikosrekisteriotteen.
Aihetta epäilyihin uuden lain vaikutuksesta antoi erityisesti tutkimus, jonka mukaan viranomaisten tietoon tulleissa lasten hyväksikäyttöä koskevissa epäilyissä ja tuomioissa osallisina olivat vain hyvin harvoissa tapauksissa lasten kanssa työskentelevät ammatti-ihmiset.
Tutkimuksen aineiston perusteella uudella lailla olisi saattanut olla vaikutusta noin 1,3 promillessa tapauksista.
Työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd.) päätyi hänkin luottamaan lain ennalta ehkäisevään voimaan.
Skinnarin mielestä tupakkalaki on osoittanut, miten ennalta ehkäisevällä toiminnalla ja esimerkillä voi iso merkitys viranomaisia ja ohjeita totteleville suomalaisille.
Koko lakiesityksen eduskuntakäsittelyn aikana keskustelua on aiheuttanut se, että laki puuttuu vain osaan mahdollisia ongelmatapauksia.
Selvitysvelvollisuus ei nimittäin koske niitä, jotka toimivat erilaisessa vapaaehtoistyössä lasten parissa. Lain saatteeksi onkin tulossa lausuma, jossa hallitusta velvoitetaan selvittämään asian tätäkin puolta.
Päivi Räsänen (krist.) piti puutteena myös sitä, ettei velvoite mahdollisen rikostaustan selvittämiseen koske myös kehitysvammaisten parissa työskenteleviä.
Eduskunta teki eräitä pienehköjä muutoksia hallituksen lakiesitykseen. Laissa korostetaan kaavailtua enemmän työnantajan vaitiolovelvollisuutta saamistaan rekisteritiedoista.
Työnantaja ei myöskään saa jäljentää itselleen kopiota nähtäväkseen saamastaan rikosrekisteriotteesta ja asiakirja on palautettava viipymättä sen haltijalle.