Työsopimuslaki uusiutui tämän vuoden alussa siten, että työnantaja joutuu maksamaan sakkoa, jos ei ilmoita määräaikaisen työsuhteen perusteita työsuojelupiirille.
Oleellisin muutos laissa on rangaistusvaatimus. Työsopimuslaissa on ollut velvoite antaa selvitys toistaiseksi voimassa olevista tai yli kuukauden mittaisista määräaikaisista työsuhteista, mutta velvollisuudella ei ole aiemmin ollut sanktiota.
Lain tarkoituksena on vähentää määräaikaisten työsuhteiden määrää pysyvien kustannuksella.
"Tällä pyritään siihen, että työnantajat harkitsisivat tarkemmin, onko perusteita tehdä määräaikainen sopimus. Myös työntekijä saa tietää aikaisempaa paremmin, mikä on määräaikaisuuden peruste", ylitarkastaja Jan Hjelt elinkeino- ja työministeriöstä sanoo.
Ei merkittävä
uudistus
Uudistus koskee kaikkien alojen työsuhteisia työpaikkoja. Valtion ja kuntien virkasuhteita ilmoitusvelvollisuus ei koske. Lainmuutoksen valmistelussa ovat olleet sekä valtion että kuntien työnantajat mukana.
Palvelualojen ammattiliiton oikeuspalveluiden päällikkö Markku Kuoppamäki uskoo, että lakiuudistus vähentää määräaikaisia työsuhteita ja lisää toistaiseksi voimassaolevia sopimuksia.
"Työnantaja joutuu miettimään määräaikaisuuden perusteita, kun ne pitää kirjoittaa ylös ihan toisella näkyvyydellä kuin tähän asti. Aikaisemmin niitä perusteita ei ole mietitty kaikissa tilanteissa, vaan määräaikaisia sopimuksia on solmittu ikään kuin rutiinilla", Kuoppamäki arvioi.
Lainmuutoksen vastuuviranomainen on työsuojelupiiri. Työsuojelutarkastaja valvoo työnantajien raportteja ja antaa tarvittaessa kehotuksia.
Palvelualojen ammattiliitto on tyypillinen ammattiliitto, jossa on paljon määräaikaisia työntekijöitä. Kuoppamäen mielestä lainmuutoksen vaikutus on ennalta ehkäisevä. Perusteettomia määräaikaisia työsuhteita on aikaisemmin ratkottu paljon työtuomioistuimissa.
Arinan hallintojohtaja Paavo Härö kommentoi, että lainmuutos ei ole kovin suuri, koska määräaikaisten työsuhteiden perusteet eivät muuttunet yhtään.
"Vanhat velvollisuudet tulivat nyt vain sanktiopykälän piiriin. Olennainen asia pysyy entisellään, eli että pitää olla peruste. En usko että tällä on suurta käytännön merkitystä, jos yritys hoitaa asiansa oikein", Härö sanoo.
Määräaikaisuuden
hyöty meni jo
Arinan 600-700 työntekijästä noin kaksikymmentä prosenttia on määräaikaisia.
Paavo Härö sanoo, että työnantajallekin on yksinkertaisinta tehdä pysyviä työsopimuksia. Sijaisuuksiin palkataan määräaikaisia.
Työnantajat menettivät määräaikaisten työsuhteiden taloudellisen hyödyn vuoden 2001 uudistuksessa, ja se oli Härön mielestä iso muutos.
Yhtäjaksoisesti useita perättäisiä määräaikaisia työsuhteita tehnyt sai pitää pätkäsuhteissakin lomaetunsa, eikä yrityksillä ole ollut juuri syitä pelata määräaikaisuuksilla.
Kassatarjoilija haluaa
mieluiten vakityötä
Palvelualojen ammattiliiton Oulun alueen hotelli- ja ravintola-alan osaston puheenjohtaja Sinikka Ahola toivoo, että lainmuutoksella olisi vaikutusta.
"Pikkuisen epäileväinen kuitenkin olen. Monilla työpaikoilla löydetään kyllä se hentoinenkin peruste, jolla työntekijä voidaan palkata määräajaksi", Ahola korostaa.
Kassatarjoilija Jaana Ilmola olisi mieluiten vakituisessa työsuhteessa, jotta voisi suunnitella elämäänsä pidemmälle nykyistä paremmin.
Viisi vuotta alalla työskennellyt Ilmola on tehnyt koko ajan määräaikaisia työsuhteita.
Uusin sopimus on vain viiden kuukauden mittainen, koska hänen työnantajallaan on sopimus katkolla ravintolan pidosta Nokian toimitalossa.
