Maanpuolustuskoulutus: jämerä ja ryhdikäs sana. Onko sanan takana reserviläisten ja evp-upseerien puuhastelukerho vai koko kansaa - myös naisia ja nuoria - kiinnostava vapaaehtoistoiminta?
Kursseja on ainakin maan ja taivaan väliltä. Maanpuolustuskoulutus ry (MPK) järjestää suurimman osan vuosittaisesta 1 300 kurssista viikonloppuisin ympäri Suomea.
"Tyypillistä kurssilaista on vaikea profiloida. Kaikille yhteistä ovat toki maanpuolustustahto ja isänmaallisuus", Maanpuolustuskoulutus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Majuri löytää.
Viidakkorummun pärinä on tähän mennessä riittänyt koulutuksen markkinoimiseksi ja MPK:n toiminta on laajentunut vuosi vuodelta. Suurin osa kurssilaisista on reserviläisiä, mutta myös naisten ja nuorten nimiä piirtyy osallistujaluetteloon entistä enemmän. "Imagomme on hyvin positiivinen", Majuri kehaisee.
Uusi laki vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta tulee voimaan 2008 alusta, jolloin MPK:n ja puolustusvoimien yhteistyö tiivistyy. Myös maakuntajoukkojen koulutus on MPK:lle tulevaisuudessa iso tehtävä.
Epäsuoraa tukea
Majuri tietää, että tuleva laki on jo nostattanut kulmakarvoja. "Sellaisia piirteitä ei saa tulla, että joku osa kansasta joutuu ihmetellen katsomaan, mistä tässä mahtaa olla kysymys. Kyllä peruskoulutuksen pitää olla kaikelle kansalle avointa", hän painottaa.
Maanpuolustuskoulutus on toiminut vuodesta 1994 lähtien ja puolustusvoimien epäsuora tuki on ollut MPK:lle hyvin merkittävä. MPK on voinut esimerkiksi käyttää puolustusvoimien alueita ja tiloja sekä saanut materiaali- ja kouluttajatukea.
Uusi laki muuttaa MPK:n ja puolustusvoimien suhdetta, vaikka perusperiaatteet pysyvät yhä samana.
"Meistä tulee puolustusvoimien strateginen koulutuskumppani ja siitä tehdään erillinen kumppanuussopimus. Ajatusmallina on siirtyä asteittain puhtaaseen tilaaja-tuottaja-malliin. Puolustusvoimat ostaa MPK:lta koulutus- ja asiakaspalveluita tai mitä tahansa", Majuri selventää.
Puolustusvoimat määrittää aikaisempaa selvemmin koulutuksen sisällön ja tavoitteet. Majuri muistuttaa, että kyse ei ole yhden yön ihmeestä.
"Puolustusvoimat on asettanut vuoden 2010 tavoitteekseen: silloin ensimmäisen vaiheen maakuntajoukot olisivat valmiit. Meillä on samanlainen aikataulu eli ensimmäiset kaksi vuotta rakennamme uutta järjestelyä."
Vilpitön lähtökohta
Mieleen hiipii väistämättä kysymys, onko tämä kaikki vain ennakkojärjestelyä matkalla, jossa marssitaan kohti yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista. Toiminnanjohtaja Majurin mukaan se ei ole missään tapauksessa ollut lähtökohta uuden lain valmistelussa.
"Tässä on kysymys vapaaehtoistoiminnan laajemmasta hyödyntämisestä. Kyllä se on ollut vilpittömästi taustana", Majuri painottaa.
Hän kuitenkin myöntää, että yhteistyö voi antaa jatkossa mahdollisuuksia miettiä asioita uudella tavalla. Eduskunta edellyttää, että puolustusvoimat antaa vuoden 2009 loppuun mennessä selonteon, miten uusi laki on toiminut.
"Mitään vaihtoehtoa ei kannata sulkea pois, mutta meidän ei ole tarvetta ottaa kantaa. Totta kai olemme pohtineet, mitä mahdolliset uudet puolustusratkaisut vaikuttavat MPK:n toimintaan. Olemme päätyneet siihen, että esimerkiksi Natoon liittyminen ei lähtökohtaisesti vaikuttaisi meihin mitenkään."
Majurin mielestä yleinen asevelvollisuus on tällä hetkellä niin vahvasti poliittinen ratkaisu, että koulutussisältö ei voi yksinään olla muutoksen ratkaiseva tekijä.
"Mutta kyllä MPK:sta on tulossa merkittävä osa meidän reservin koulutusta; varusmieskoulutus sen sijaan on edelleenkin yksin puolustusvoimien tehtävä", toiminnanjohtaja tiivistää.