Naiset ja lapset ovat miehiä ja nuoria tottuneempia pyöräilykypärän käyttäjiä. Liikenneturvan seurannan mukaan kypärää käyttää silti vain vajaa kolmannes pyöräilijöistä. Reilut pari vuotta voimassa ollut kypäräpakko ei ole juuri lisännyt kypärän käyttöä.
Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara on pettynyt siihen, ettei käyttöprosentti ole noussut enempää. "Se osoittaa, että kypärää käytetään todella vähän", hän toteaa.
Kymmenen minuutin seuranta Raksilan liikennevaloristeyksen aamuruuhkassa paljastaa Oulun käyttöprosentiksi 32. Ohi kulkevista pyöräilijöistä kymmenellä oli kypärä, mutta 21:llä sitä ei ollut. Luku on aavistuksen verran valtakunnallista keskiarvoa suurempi. Kuusi kymmenestä kypärän käyttäjästä oli naisia.
Kysyttäessä syitä pyöräilykypärän puuttumiseen ihmiset sanovat, että kypärää pidetään hassun näköisenä. Sen ajatellaan myös olevan hiostava, epämukava ja hankala kantaa mukana esimerkiksi kaupungilla asioidessa. Kypärän käyttöä ei myöskään pidetä tärkeänä, kun koskaan ei ole mitään sattunut.
Kypärä päässä pyöräilevä Hannu Karjalainen kulkee työmatkansa polkupyörällä ympäri vuoden ja pitää kypärää tarpeellisena. Hän on ollut jäädä auton alle, kun autoilija ei noudattanut väistämisvelvollisuuttaan. Kaatumiset liukkaalla ovat myös tuttuja. Karjalaisen mielestä hyvä kypärä ei ole epämukava tai kesällä kuuma.
Liikenneturvan tilastojen mukaan pyöräilykypärä kiistatta vähentää kuolemantapauksia. Viime vuonna liikenteessä kuoli 38 polkupyöräilijää. Päähän kohdistunut isku on suurin kuoleman aiheuttaja. "Liikennevahinkojen tutkintalautakunnan arvion mukaan puolet pään iskun vuoksi kuolleista jäisi henkiin kypärän avulla", Elovaara valistaa.
Poliisi on kypäräpakon suhteen neuvoton. Säädös on suositus ja asiasta voidaan korkeintaan huomauttaa. "Oulussakin toiminta keskittyy opastamiseen ja valistamiseen. Kypärättömyyteen puututaan muun valvonnan yhteydessä. ", komisario Kalervo Luoma Oulun liikkuvasta poliisista kertoo.
Oulun Joutsensillan Intersportin myymäläpäällikön Juha Kittilän mukaan kypäriä ostavat yleisimmin naiset ja lapset. Nykyään kiinnitetään erityisesti huomiota kypärän ulkomuotoon. "Kypärä on usein myös imago-asia. Sen täytyy näyttää hyvältä", myyjä Harri Anttonen kertoo. Kypärä ei saa keikkua käyttäjän päässä vaan sen on istuttava mahdollisimman hyvin. "Istuvuuteen vaikuttaa kypärän syvyys, pituus ja leveys. Yksilöllisten erojen vuoksi kypärämallejakin on paljon", Kittilä perustelee. Kypärän CE-hyväksymismerkintä takaa, että se on läpäissyt iskunvaimennustestin.
Hinta ja laatu eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Myymäläpäällikön mukaan paras ei ole kallein eikä kallein paras. Kypäränostossa kannattaa kiinnittää enemmän huomiota istuvuuteen kuin hintaan.
Hinta koostuu monesta asiasta. "Siihen vaikuttaa muovikuoren ja sisusosan inmold-ominaisuus, pehmusteet, lippa, hyttysverkot, muotoilu ja maalaus tai tietty merkki," Kittilä tarkentaa.
Kypärä kiinnitetään päähän niin, ettei se lennä päästä pois edes törmäyksessä. "Etureunan on oltava kulmakarvojen tasolla", Anttonen opastaa. Näin se suojaa otsaa, johon isku onnettomuudessa usein kohdistuu.
Anttonen kertoo, että hihnat täytyy säätää kulkemaan niin, etteivät ne peitä korvia. Hihnan kireys on sopiva, kun leuan ja hihnan väliin mahtuu aikuisen sormi ja kun kypärä ei lähde päästä sitä eteenpäin käännettäessä.
"Alle kouluikäisten kypärissä on hätäaukeamismekanismi. Jos lapsi jää roikkumaan kypärästään, lukko avautuu automaattisesti", Anttonen kertoo. Myyjä Harri Anttonen opastaa koehenkilö Päivi Suomelaa kypäränsovituksessa. Jukka Leinonen Kypärä joutaa roskiin, jos siihen on kohdistunut voimakas isku, sillä hiusmurtuma ei näy. Rikkoutunut kypärä on sama kuin ajaisi pipo päässä. Juha Kittilä myymäläpäällikkö