Yleisradion mukaan Puolustusvoimat on jättänyt valitsematta työtehtäviin henkilöitä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi Venäjän kansalaisuus. Rajoituksia olisi myös tehtävissä, joihin Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia koulutetaan varusmiespalveluksessa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ja Pääesikunta kiistivät kiivaasti ohjeistuksen olemassaolon. Niinistö epäili tapauksessa jopa informaatio-operaatiota, jolla olisi syötetty Ylelle tarkoituksellisesti virheellistä tietoa.
Uusia kierroksia jupakka sai vielä, kun Helsingin Sanomat kertoi, että ulkoministeriö oli perunut jo annetun työpaikan hakijalta, koska tällä oli myös Venäjän kansalaisuus.
Turvallisuudesta nouseva keskustelu kaksoiskansalaisten asemasta Suomessa on ollut käynnissä useamman vuoden ajan. Asia on myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa koukeroisesti muotoiltuna. Virkamieslakia halutaan muuttaa niin, että siinä on säännökset ”merkittävien ulkomaanyhteyk-
sien vaikutuksesta nimitykseen”.
Pääministeri Sipilän mukaan kysymyksestä valmistellaan nyt selvityksiä. Hän perusteli torstaina lainvalmistelua sillä, että tietyissä turvallisuustehtävissä kaksoiskansalaisilla voi syntyä lojaliteetti- tai eturistiriita.
Puolustusministeriö ja sisäministeriö panivat keskiviikkona liikkeelle oman lakihankkeensa, kun virkamieslain uudistus ei ole edennyt niiden toivomalla tavalla. Minkään ministeriön ei pidä ennen muutoksia huseerata asiassa nykyisten lakien vastaisesti.
Muutosten läpivienti ei ole läpihuutojuttu vaan päinvastoin poliittisesti ja juridisesti mutkikas. Poliittista herkkyyttä aiheuttaa se, että käytännössä kyse on nimenomaan Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisista. Suomessa on havahduttu Venäjän lainsäädännön vaatimukseen, jonka mukaan Venäjän kansalaiset ovat kaksoiskansalaisuudesta riippumatta velvollisia auttamaan maan turvallisuusviranomaisia.
Iso juridinen ongelma syntyy puolestaan siitä, että Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa asettaa eri asemaan alkuperänsä takia.
Perustuslaissa on tässä kohtaa kuitenkin pieni porsaanreikä, tarkennus ”ilman hyväksyttävää perustetta”. Tulevat lait työnnettäneen läpi tuosta reiästä.
Valtion ydintehtäviin kuuluu maan turvallisuudesta vastaaminen. Siksi tarvitaan lainsäädäntö, joka sallii tehtävän hoidon. Jännityksen kiristyminen Euroopassa ja erityisesti Venäjän toimet pakottavat Suomenkin uusiin arvioihin.
Välttämättömällä keskustelulla on valitettavasti ikäviä seurauksia. Se kylvää epäluuloja, jotka eivät koske aivan pientä ihmisjoukkoa.
Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten määrä lähestyy jo 30 000:ta. Varjo lankeaa myös kaikkien muiden maassa olevien Venäjän kansalaisten ylle.
Suomessa pitää karttaa ehdottomasti luisumista sellaisiin yksittäisiä kansallisuuksia koskeviin yleistyksiin, joista itse osoitamme sormella presidentti Donald Trumpia.
Pääkirjoitus