Säädökset eivät ole kunnossa, kun kansanedustaja saa etuuksia sen perusteella, että sanoo asuvansa esimerkiksi syntymäpaikkakunnallaan, mutta asuukin todellisuudessa Helsingissä. Näin tulkitsee Turun yliopiston hallinto-oikeuden professori Heikki Kulla jupakkaa, joka syntyi tällä viikolla poliitikkojen kotipaikoista.
"Eihän se ole kestävää alkuunkaan. Systeemiä pitää muuttaa siten, että näitä tilanteita ei tulisi. En tiedä onko näissä kyseisissä tapauksissa kyse valvonnan lepsuudesta vai vääräntyyppisestä sääntelystä", Kulla sanoo.
Mitä ilmeisimmin kyse on jälkimmäisestä, sillä eduskunnan tilitoimistosta vakuutetaan, että kansanedustajien kotipaikan vaihtumista seurataan tiiviisti.
Laki ei nivelly etuuksiin
Rovaniemen hallinto-oikeus päätti viikko sitten, että europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk.) ei ole vaalikelpoinen Rovaniemen kaupunginvaltuustossa, koska hänellä on työpaikka Brysselissä ja asunnot Turussa sekä Rovaniemellä. Oikeus katsoi Takkulan asuvan kotimaassa käytännössä Turussa eikä Rovaniemellä.
Huomio kiinnittyi siihen, että moni kansanedustaja asuu perheineen käytännössä pääkaupunkiseudulla vaikka saa kulukorvauksia asumisestaan paikkakunnalla, josta hänet on valittu eduskuntaan. Tällainen on muun muassa kuhmolaisen ympäristöministerin Paula Lehtomäen (kesk.) ja siilinjärveläisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen (kok.) tilanne.
Kulla arvioi, että kotipaikkakysymys heijastuu moneen muuhunkin kysymykseen, kuten verotukseen.
"Kotipaikkalain perusteet ovat monimutkaisia, mutta kohtalaisen selviä. Kansanedustajien etuudet on nivelletty siihen huonosti", Kulla arvostelee.
Jos kotipaikkalakia muutettaisiin siten, että Helsingissä asuvan kansanedustajan olisi oltava Helsingissä kirjoilla, hän luonnollisesti menettäisi nykyiset etuutensa.
"Kansanedustajat haluavat leimautua siihen alueeseen, josta heidät on valittu", Kulla sanoo.
Kotipaikkalain mukainen kotipaikkakunta voi kansanedustajalla olla tosiasiallisesti väärä. Kun kansanedustaja on kirjoilla vaalipiirissään, tuki maksetaan sen mukaan.
"Kun jossain yhteydessä kotipaikka menee hallinto-oikeuden arvioitavaksi, kotipaikka saattaa muuttua. Takkulan juttuhan tuli hänen kelpoisuudestaan kunnallisvaaleissa, ei niinkään hänen kotipaikastaan. Otettiinhan siinä kantaa kotipaikkaankin, koska se kuntalain mukaan siihen kuului", Kulla pohtii.
Väärä kotipaikka voi säilyä poliitikolla, koska oikeusasteisiin saakka on ainakin tähän saakka menneet niin harvat tapaukset.
Kotipaikkunnalla merkitystä
Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen johtaja Heikki Paloheimo sanoo, että kysymys kansanedustajien kotipaikkasäädösten mahdollisesta muuttamisesta ei ole ollenkaan helppo.
"Kansanedustajahan tulevat valituksi määrätystä vaalipiiristä, ja alue on heidän kotialuettaan, vaikka he asuvatkin arkiviikot Helsingissä, ja perhe on siellä. Sille löytyy perusteensa", hän selventää.
Paloheimon käsityksen mukaan asuntoa kotipaikkakunnallaan pitävät myös oleskelevat paljon siellä.
"Tämä asia tulee varmasti herättämään jatkuvasti keskustelua. Minun mielestäni kansanedustajan vaalipiirissään asumista ei tarvitse valvoa nykyistä tarkemmin", Paloheimo sanoo.
Asetelma on erilainen kansanedustajilla ja kunnanvaltuutetuilla, ja asiaa täytyy hänen mielestään arvioida eri pohjalta. Paloheimo uskoo, että kunnanvaltuutettujen vaalikelpoisuuden arviointi muuttuu nykyistä paljon terävämmäksi, jos Takkula häviää valituksensa, eli Rovaniemen hallinto-oikeuden päätös jää voimaan.
"Kunnallisehdokkaiden vaalikelpoisuushan synnyttää joka vaaleissa tilanteita, että henkilön kotipaikka kyseenalaistetaan. Silloin arviointi on erilaista kuin kansanedustajilla", Paloheimo sanoo.