Kolumni

Lakeja voi säätää myös tyh­jäs­sä edus­kun­nas­sa

Kun kukat on annettu, halaukset halattu ja voitonmaljat juotu, alkaa kansanedustajien arki huolineen.

Kun kukat on annettu, halaukset halattu ja voitonmaljat juotu, alkaa kansanedustajien arki huolineen. Edustajien huolenaiheista yksi on mennyt ainakin tähän asti ylitse kaiken muun: poissaolot täysistunnoista ja valiokunnista. Kansan valitut eivät totu millään siihen, että ne rekisteröidään ja että iltapäivälehdet repivät poissaolotilastoista uutisia. Auta armias niitä kansanedustajia, jotka joutuvat negatiiviseen julkisuuskierteeseen poissaolojen takia.

Edustajat yrittävät miettiä ja keksiä kaikenlaista, jotta voisivat välttyä tulemasta kirjatuksi poissaolotilastoon. Säännöt ovat kuitenkin sääntöjä.

Eduskunnan jättävä puhemies Riitta Uosukainen on lohduttanut poissaolojen kirjauksesta huolta kantavia kansanedustajia sanomalla: parempi viisas poissaolo kuin tyhmä läsnäolo.

Kumpaanhan puhemiehen mainitsemaan kategoriaan kuuluu eduskunnassa torstaina 13. helmikuuta klo 18 alkanut ja perjantain pikkutunneille venähtänyt täysistunto. Kyseessä oli juuri työnsä päättäneen eduskunnan viimeinen yösessio ennen kansanedustajien vaalilomaa, joka alkoi seuraavana tiistaina 18.2.

Täysistunnon loppu sujui hyvin harvinaisella - ellei suorastaan skandaalimaisella tavalla -, mutta se ei noussut koskaan iltapäivälehtien eikä muidenkaan aviisien otsikoihin. Vallan vahtikoirat nukkuivat onnensa ohi.

Täysistunto päättyi kello 2.42, kun eduskunnasta vapaaehtoisesti luopuva turkulainen varapuhemies Jukka Mikkola kopautti nuijan pöytään. Mikkola oli tuolla hetkellä ainoa kansalta valtakirjan saanut kansanedustaja, joka oli eduskunnan suuressa salissa lainsäädäntötyötä tekemässä.

Hänkään ei kuitenkaan voinut osallistua varapuhemiehenä lakiesitysten käsittelyyn. Hän johti puhetta. Mikkolan lisäksi täysistunnossa nähtiin perjantain pikkutunneilla vain eduskunnan palkollisia, muun muassa pääsihteeri Seppo Tiitinen, kielenkääntäjä ja pikakirjoittajat.

Kun istunto alkoi, paikalla oleviksi merkittiin 18 kansanedustajaa niiden lisäksi, jotka olivat osallistuneet edelliseen täysistuntoon. Istunnon aikana läsnäolleisiin lisättiin Tytti Isohookana-Asunmaa.

Yksi ja toinen heistä häipyi kuitenkin salista niin, että kaikki kolme viimeistä toiseen käsittelyyn tuotua lakiesitystä sekä eduskunnan työjärjestyksen muutos ja eduskunnan kirjastoa koskeva mietintö hyväksyttiin aavemaisissa oloissa typötyhjässä salissa.

Suomen eduskunta on erikoinen työpaikka - monien mielestä varmaan jonkinlainen unelma, kun laki tulee voimaan, vaikka lainlaatijoita ei näy mailla eikä halmeilla. Kansanedustajien palkkiokaan ei ole hassumpi sen jälkeen, kun työnsä päättänyt eduskunta sitä korotti roimasti.

Näin kyseisen istunnon loppu sujui:

Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta. Toinen käsittely.

Hallituksen esitys laiksi arvonlisäverolain ja kirjanpitolain 2. luvun 9. pykälän muuttamisesta. Toinen käsittely.

Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäymiskaaren eräiden todistelua, kiireelliseksi julistamista ja ylimääräistä muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta. Toinen käsittely.

Hallituksen esitys laiksi kasvinterveyden suojelemisesta. Toinen käsittely.

Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2001. Mietintöjen pöydällepano.

Varapuhemies Mikkola julisti jokaisen esityksen kohdalla tunnollisesti, että ensimmäisessä käsittelyssä päätetty ehdotus voidaan nyt hyväksyä tai hylätä. Sen jälkeen oli keskustelun vuoro, mutta tyhjässä salissa ei tietenkään kuultu puheenvuoroja.

Mikkola ratkaisi asian toteamalla lakonisesti neljä kertaa: "Keskustelua ei synny."

Sen jälkeen hän lausui esitys esitykseltä, että esitys on hyväksytty ja asian käsittely päättyy. Sitten kajahti: "Asia on loppuunkäsitelty."

Eduskunnan kirjaston kertomusta ei sentään hyväksytty, vaan se pantiin pöydälle.

Monella työpaikalla tunnetaan käsite luvaton poissaolo. Termi on käytössä myös eduskunnassa, mutta sillä ei tarkoiteta sellaisia poissaoloja kuin mitä nähtiin helmikuun puolivälissä, jolloin kaikki lainsäätäjät häipyivät kesken täysistunnon joko nukkumaan tai muihin, parempiin rientoihin.

Tuskin missään muualla voi menetellä noin. Bussi ei kulje, jos kuljettaja menee kotiin kesken yövuoronsa. Lehti ei ilmesty aamulla, elleivät painajat paina sitä yöllä. Sairas ei saa apua, jos lääkäri ja sairaanhoitajat saavat päähänsä lähteä nukkumaan pikkutunneilla.

Suomessa voidaan kuitenkin säätää lakeja, vaikka yhtään lainsäätäjää ei ole tekemässä työtään.

Eduskunnan yöistuntojen määrää on supistettu radikaalisti. Sen takia myös edellä kuvatun istunnon kaltaiset näennäistapahtumat ovat hyvin poikkeuksellisia.

Muilla työpaikoilla kaikkien työntekijöiden samanaikainen luvaton poissaolo johtaisi vakaviin jälkiselvittelyihin. Eduskunnassa niin ei käy. Jos joku ryhtyisi tutkimaan perästäpäin kaikkien kansanedustajien merkillistä poissaoloa armon vuonna 2003 asiakirjojen perusteella, hän vetäisi vesiperän, ellei kukaan muutamasta harvasta paikallaolleesta suostuisi kertomaan hänelle, mitä talossa tapahtui kyseisenä yönä.

Eduskunnan pöytäkirja on lahjomaton jälkien peittelyssä. Kyseisen istunnon pöytäkirjassa todetaan vain, ettei keskustelua syntynyt. Kirjaus on harhaanjohtava. Todellinen syy mykkyyteen oli siinä, ettei paikalla ollut ketään, joka olisi voinut avata suunsa.

Uuden eduskunnan olisi syytä tarkistaa ensi töikseen talon pöytäkirjauskäytäntöjä, jos totuudella on kansanedustajille mitään merkitystä.