La­ju­nen: Yli­opis­tol­ta puuttuu mil­joo­nia

Oulun yliopiston rahoituspohja kapenee. Rehtori Lauri Lajusen mukaan Oulun yliopistolla on toimintamenoissa jopa 7,5 miljoonan euron vaje. Uusi yliopistolaki astuu voimaan ensi vuoden alussa, mutta rahoituksen osalta lupauksista ei pidetä kiinni, Lajunen hälyttää.

Oulun yliopiston talous joutuu ensi vuonna hevoskuurille. Oulun suurimpiin kuuluva työnantaja joutuu myös nipistämään koulutustarjontaa.
Oulun yliopiston talous joutuu ensi vuonna hevoskuurille. Oulun suurimpiin kuuluva työnantaja joutuu myös nipistämään koulutustarjontaa.

Oulun yliopiston rahoituspohja kapenee. Rehtori Lauri Lajusen mukaan Oulun yliopistolla on toimintamenoissa jopa 7,5 miljoonan euron vaje. Uusi yliopistolaki astuu voimaan ensi vuoden alussa, mutta rahoituksen osalta lupauksista ei pidetä kiinni, Lajunen hälyttää.

Nopeasti aikaansaatua uutta yliopistolakia on pidetty positiivisena: "Suorastaan välttämättömänä", Lajunen antaa tukensa yliopistouudistukselle.

Lakia sorvattaessa niin opetusministerit Sari Sarkomaa kuin Henna Virkkunenkin ovat peräperään luvanneet, ettei määrärahoja siirtymävaiheessa kavenneta, siis vuosina 2010-2012.

"Tämä oli kyllä suuri pettymys", Lajunen voi nyt vain todeta. Häntä kummastuttaa budjettiesityksen edessä sekin, eivätkö edes kansanedustajat pidä alueilla yliopistojen puolta: "Vaatimustaso kasvaa ja määrärahat vähenevät. En voi muuta kuin ihmetellä, miten tässä näin kävi."



Aalto nielee miljoonat


Lohtua ei tuo edes se, että kaikki muutkin yliopistot ovat Helsingin yliopistoa myöten samassa jamassa. Vain kolmesta korkeakoulusta koostuvalle Suomen uudelle lippulaivalle Aalto-yliopistolle on hallitus tarjoamassa kunnolla rahaa. "Meitä muita kehitetään verbaalisesti ja vain yhtä rahalla."

Kun Aalto-yliopisto saa ensi vuonna 56 miljoonaa euroa, niin loput yliopistot joutuvat jakamaan keskenään 17 miljoonaa. Oulun osaksi yhteissummasta tulee kymmenys. Ylimääräistä ei siitäkään jää, sillä määrärahalisäys ei kata toimintamenojen osittaista leikkausta sekä kohonneita kustannuksia Lisäksi rahoitusta tarvitaan yliopiston pääomittamiseen. Yliopiston tuleva oma tase kun vaatii omaa pääomaa.

"Nimellistä vähennystä vuoteen 2009 verrattuna tulisi ensi vuonna 3,5 miljoonaa. Että tällaista niukkuutta ollaan jakamassa tiedekunnille", Lajunen toteaa.



Uusia kustannuseriä


Villakoiran ydin on siinä, että yliopistojen kontolle sälytetään ensi vuonna uusia kustannuseriä, joiden korvaamiseksi opetusministeriö ei ole löytänyt kannatusta hallitusneuvotteluissa. Kustannuksia lisää esimerkiksi se, että yliopistosta tulee työnantaja, jolle jatkossa lankeavat työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Näitä menoja ei näy budjettiehdotuksessa.

Yliopistoille myös rakennetaan yhteinen palvelukeskus Vaasaan. Ennen kuin kyseinen Certia tuo yhtään säästöjä, kustannukset tuplaantuvat, Lajunen laskee. Lisäksi yliopistoille on luvassa niin sanotun "tuottavuusohjelman" nimissä esi vuodelle yhteensä 20 miljoonan euron leikkaus. Sen keinoin pakotetaan vähentämään henkilökuntaa, Lajunen selvittää.

Yhtälö on vaikea, sillä tiedekunnat ja erillislaitokset joutuvat yhtä aikaa sopeuttamaan toimintaansa ja kehittämään vahvuusalueitaan.

"Kirveellä huitomista" rehtori kavahtaa, mutta ei hän myöskään aio nostaa käsiä pystyyn. "Ei tässä ole Oulun yliopiston alasajosta kysymys."

Tilankäytön optimoinnin lisäksi apua voi odottaa siitä, että suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, Lajunen laskee.

Koulutustarjontaa on karsittava lähivuosina. "Jos koulutusaloista luovutaan, saatetaan joutua ojasta allikkoon", Lajunen ennakoi ensisijaisesti hienosäätöä. Pelkästään lääketieteen sisällä on vielä kymmeniä erikoistumisaloja. Jatkossa pohditaan sitä, pidetäänkö sivuainetta omilla resursseilla vai ostetaanko palvelu ulkoa.

Säästöä saadaan siitäkin, että aluetoiminnot puolittuvat jo ensi vuonna kahdeksasta neljään, kun esimerkiksi Raahen ja Kemi-Tornion yksiköt lakkaavat.