Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen olisi valmis hyväksymään lukukausimaksut ulkomaalaisille, EU:n ulkopuolelta tuleville tutkinto-opiskelijoille.
Lajusen mukaan lukukausimaksujen avulla suomalainen korkeakoulutus kykenisi entistä paremmin kilpailemaan kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla osaavista oppilaista ja tulevasta työvoimasta.
Lajunen kysyy, kuka maksaa kansainvälisen opetuksen, ellei lukukausimaksuja peritä, sillä laitosten opetusmäärärahat ovat tiukalla entisestään.
"Ongelma on tällä hetkellä se, ettei meillä ole varaa tarjota riittävää määrää englanninkielistä opetusta. Lukukausimaksujen avulla voisimme panostaa tähän, jolloin kykymme houkutella ulkomaalaisia opiskelijoita kasvaisi entisestään", hän sanoo.
Lajunen painottaa, etteivät ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksut johtaisi automaattisesti suomalaisten opiskelijoiden koulutuksen maksullisuuteen, jota useimmat korkeakouluopiskelijat vastustavat kiivaasti.
Hänen mukaansa on niin ikään harhaluuloa olettaa, että Suomeen opiskelemaan tulevat olisivat lahjakkaita, mutta varattomia. Useimmilla tänne asti tulevilla on hänen mukaansa millä maksaa. Varattomien koulutusta voitaisiin Lajusen mukaan tukea luomalla kattavia valtiollisia stipendirahastoja.
Tutkinto-opiskelijoiden houkuttelemista Suomeen pidetään tärkeänä muun muassa työllisyys- ja kansainvälisyysnäkökulmista. Suomen on katsottu tarvitsevan koulutettua ja osaavaa työvoimaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.
Kuka tulisi Ouluun?
Keniasta Suomeen vuonna 1996 turvapaikanhakijana tullut kasvatustieteen opiskelija Erik Mwai pitää ajatusta lukukausimaksuista arveluttavana, varsinkin jos maksut olisivat korkeita.
Mwain mukaan Suomen ilmainen koulutus antaa mahdollisuuksia myös opiskelijoille, joilla omassa maassaan ei ole mahdollisuutta yhtä tasokkaaseen opetukseen.
"Kuka oikeastaan tulisi esimerkiksi Ouluun saakka opiskelemaan, jos tutkinto olisi maksullinen", Mwai kysyy.
Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO ja Opiskelijajärjestöjen tutkimusjärjestöjen tutkimussäätiö Otus julkaisi vuonna 2003 ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita koskevan selvityksen, jonka mukaan maksuton koulutus koetaan tervetulotoivotukseksi.
Monet ulkomaalaisista opiskelijoista ovat tänne tultuaan halukkaita myös työskentelemään Suomessa. Selvityksen mukaan liki 60 prosenttia tutkinto-opiskelijoista oli päättänyt valmistuttuaan jäädä Suomeen, mikäli töitä löytyy.
Myös Erik Mwai aikoo jäädä Suomeen. Hänet on palkattu luokanopettajaksi Oulun kansainväliseen kouluun.
Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto suhtautuu ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksuihin kielteisesti. Syl painottaa, että koulutuksen maksuttomuus on yksi suomalaisen järjestelmän tärkeimmistä arvoista ja selkeä todiste hyvinvointivaltiosta.
Syl:in kansainvälisten asioitten sihteeri Inka Leisma ei usko hallituksen tavoitteiden ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kaksinkertaistamisesta vuoteen 2010 mennessä toteutuvan, mikäli koulutuksesta tulee maksullista.
Voimassaolevan yliopistolain mukaan korkeakoulututkintoon johtava koulutus on maksutonta. Laki takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet sekä suomalaisille että ulkomaalaisille, eikä se muuttamattomana salli lukukausimaksujen asettamista.
Tällä hetkellä uusi yliopistolaki on eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyssä.
Lakiin ei ole tiedossa muutoksia, jotka mahdollistaisivat lukukausimaksut.