Pahin virhe, jonka kierrätyksessä voi tehdä, on ongelmajätteen laittaminen muun jätteen sekaan, kertoo Oulun jätehuollon palvelupäällikkö Ilona Suppanen. Suppanen muistuttaakin säästölamppujen olevan ongelmajätettä, vaikka tavalliset hehkulamput kuuluvat sekajätteeseen. Ongelmajätteen lisäksi Suppanen korostaa biojätteen lajittelun merkitystä.
Alkuun biojätteen lajittelussa pääsee lajittelemalla biojätteisiin selkeät luonnontuotteet, vaikkapa hedelmien kuoret ja kahvinporot. Kun biojäteastia roskakaapista löytyy, on kaiken biojätteen lajittelu helppoa. Suppanen antaa nyrkkisäännöksi, että biojätteeseen laitetaan luonnollisesti hajoavat jätteet. "Biojätteeseen ei kuulu mikään, mistä normaali järkikin sanoo, ettei se mätäne."
Biojätteen sekaan eksyneet muovipussit aiheuttavat ongelmia kompostimassaa käsiteltäessä, sillä muovit tarttuvat kompostirumpuun ja muihin laitteisiin. Samansuuntaisia ongelmia aiheuttavat suuret oksat.
Biojäteastiaan voi hyvin laittaa pieniä määriä kissanhiekkaa tai marsun häkkipuruja.
"Jos taloyhtiössä on pari kissaa ja yksi marsu, niin niiden jätökset voi huoletta sisällyttää biojätteeseen", kertoo Suppanen. Kotioloissa kompostikelpoisuus on tarkemmin rajattua.
Kartonkijätteiden lajittelussa työläintä on litran jogurttipurkkien huuhtelu, sen tunnustaa Suppanenkin.
"Periaatteessa ruokajäämiä ei pakkauksiin saa jäädä, joten jogurttipurkit kannattaa huuhdella kuumalla vedellä pariinkin otteeseen", hän opastaa, ja neuvoo vaikka leikkaamaan jogurttitölkin likaisen suuosan kokonaan pois, mikäli sitä ei kohtuudella saa puhtaaksi.
Likaisissa kartonkipakkauksissa alkaa nopeasti hajoamisprosessi, joka sekä aiheuttaa pahaa hajua, että pilaa pakkausten kuidun. Pahasti saastuneita pakkauksia ei kierrätyspaperiksi voida käyttää. Suppanen kuitenkin arvioi kansalaisten olevan suhteellisen tunnollisia maitopurkkien huuhtelijoita.
Säästöä jätteiden lajittelussa syntyy sekajätteen määrän vähentymisen myötä. Sekajätteen vieminen Oulun Ruskon kaatopaikalle maksaa jäteveroineen 85,14 euroa tonnilta. Asumisen biojätteelle hintaa tulee samalta määrältä vain 34,16 euroa. Lajitellut kotitalouksien hyötyjätteet ovat pääosin maksuttomia.
Paperi, pahvi, keräyskartonki, metalli, lasi, muovi ja puhdas puu kannattaa siis kierrättää, vaikkei kierrätyksen eettistä ideologiaa omakseen tuntisikaan. Myös suurin osa kotitalouksien ongelmajätteistä otetaan maksutta vastaan. Vain suurista määristä esimerkiksi jäteöljyä tai kyllästettyä puuta peritään maksu. Puutarhajätettä Oulun jätehuollon asiakkaat saavat viedä Ruskon kaatopaikalle peräkärryllisen ilman maksua ottamalla talteen ilmaiskupongin keväisin jaettavasta jäteoppaasta.
Yli kymmenen huoneiston asuntoyhtiöllä on velvollisuus järjestää jätekatokseen lajitteluastiat niin biojätteelle kuin kartongeille, pahville, lasille ja metallille. Mitä vähemmän sekajätettä syntyy, sen pienemmät ovat taloyhtiön jätemaksut. Omakotitaloasukkailla ei varsinaista lajitteluvelvoitetta ole, yleisjäteastia riittää jätehuollolle.
Suppanen huomauttaa kuitenkin, että mitä enemmän lajittelee, sitä enemmän omakotiasujakin säästää jäteastian tyhjennyskertoja vähentämällä. Laittamalla oman kompostin takapihalle viherpeukalo säästää selvää rahaa myös puutarhan multakuluissa.