Itämeren rantavaltiot ja EU ovat päässeet sopuun laivaliikenteen typpipäästöjen vähentämisestä, kertoo Itämeren suojelukomissio Helcom.
Itämerta rehevöittävien typpipäästöjen vähentämisestä on neuvoteltu pitkään. Itämerestä on tarkoitus tehdä NECA-alue, jolle säädetään muita merialueita tiukemmat rajoitukset typenoksidien päästöille.
Helsingin Sanomat kertoi maaliskuun alussa, että Suomi oli viimeinen maa, joka ei ollut linjannut kantaansa päätökseen, jolla sovittaisiin NECA-alueen aikataulusta. Helcomin kokous alkoi tänään torstaina, eikä hallitus ollut muodostanut kantaansa vielä eilenkään, kun Lännen Media tiedusteli asiaa.
Hallitus on pantannut kantaansa asiaan ilmeisesti siksi, että typpirajoitusten pelätään lisäävän merenkulun ja sitä kautta vientiteollisuuden kustannuksia. Hallitus on puolestaan aiemmin luvannut, ettei teollisuuden kustannuksia lisätä uusilla päätöksillä.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi arvioi helmikuussa, ettei typpirajoituksista ole kuitenkaan tulossa merkittävää lisäkustannusta Suomeen kohdistuvalle meriliikenteelle.
Trafin arvion mukaan Suomeen suuntautuvan merenkulun kustannukset lisääntyisivät ensi vuosikymmenellä vain korkeintaan kuudella miljoonalla eurolla vuodessa verrattuna lievempien typpimääräysten merialueisiin. Vuoden 2040 jälkeen kustannusten lisäys olisi enintään 30 miljoonan euron luokkaa vuodessa.
Kustannukset ovat monta kertaa pienemmät kuin kovaa kritiikkiä aiheuttaneessa rikkidirektiivissä. Tiukentuvat määräykset eivät koske nykyisiä aluksia, vaan vasta vuonna 2021 valmistuvia uusia laivoja. Tiukentuvat määräykset eivät aiheuta lainkaan lisäkustannuksia sellaisille uusille aluksille, jotka käyttävät polttoaineenaan kaasua.
Helcomin mukaan torstaina saavutettu sopu sisältää suunnitelman, jonka puitteissa rantavaltiot aikovat hakea Itämerelle NECA-statusta kansainväliseltä merenkulkujärjestöltä IMO:lta. Helcomin tiedotteen mukaan tämä tehdään yhtä jalkaa Pohjanmeren kanssa.