Laivan hylky olisi jät­ti­pot­ti vii­kin­ki­kau­pun­gil­le

Tuhat vuotta vanha tekstiilikäärö - siinä yksi löydöistä, joita meriarkeologit ovat nostaneet Birkan viikinkikaupungin satamasta tämän kesän vedenalaisissa kaivauksissa. He ovat löytäneet myös puisia veitsiä, kauhoja ja kupin palasia, ravinnoksi syötyjen eläinten luita ja pähkinöitä.

Vedenalaisissa kaivauksissa löytynyt lovellinen puutikku ihmetyttää arkeologeja. Onko se ollut instrumentti, nahkan käsittelyväline vai jonkinlainen koukku?
Vedenalaisissa kaivauksissa löytynyt lovellinen puutikku ihmetyttää arkeologeja. Onko se ollut instrumentti, nahkan käsittelyväline vai jonkinlainen koukku?

Tuhat vuotta vanha tekstiilikäärö - siinä yksi löydöistä, joita meriarkeologit ovat nostaneet Birkan viikinkikaupungin satamasta tämän kesän vedenalaisissa kaivauksissa. He ovat löytäneet myös puisia veitsiä, kauhoja ja kupin palasia, ravinnoksi syötyjen eläinten luita ja pähkinöitä.

Projektinvetäjä Andréas Olsson Merihistoriallisesta museosta on erityisen innoissaan juuri tekstiilikääröstä. "Tekstiilit säilyvät hyvin järven pohjan sedimentissä. Niitä ei löydä maalta, ja siksi löytö on erikoinen", Olsson korostaa.

Kangas on kääritty kerälle, ja se tuoksuu tervalta.

"Tiedämme, että eläinten karvoja ja tervaa käytettiin viikinkilaivojen tiivistämiseen. Kääröä on ehkä käytetty siihen tai johonkin muuhun. Kuka tietää, mitä sisältä paljastuu", Olsson pohtii.

Meriarkeologien märkänä unena on viikinkilaivan löytäminen satamasta. Laivoja on löydetty Norjasta ja Tanskasta, muttei Mälarenin alueelta.

"Se on kummallista, koska satama on ollut iso. Olemme uineet sataman yli ja kartoittaneet sitä teknisten apuvälineiden avulla, mutta silmiimme ei ole osunut mitään erityistä. Mutta siellä se on ja odottaa meitä", Olsson uskoo.

Viikingit perustivat Birkan 700-luvulla. Siellä asui parhaimmillaan tuhat ihmistä, ja se oli vilkas kauppakeskus. Tämän kesän meriarkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet, että satama on ollut aiemmin luultua huomattavasti suurempi. Se on käsittänyt jopa 30 prosenttia kaupungin pinta-alasta.

Olsson kertoo, että järven pohjassa sekä kivipaasia, puupaaluja että suuria tukkeja sisältävä rakennelma. Se on tavallista laituria monimutkaisempi.

"Uskon, että löytö pakottaa meidät arvioimaan sataman merkityksen uudelleen. Voisi sanoa, että se on toiminut kaupungin torina."

Lue lisää sunnuntain Kalevasta.

Ilmoita asiavirheestä