Pääkirjoitus

Laiva kuuluu torin il­mee­seen

Kauppatorin ranta on osoittanut vetovoimansa tänäkin kesänä Oulussa.Se on ollut kesäpäivinä ja -iltoina kuin täyteen ammuttu.

Laiva on kuulunut kautta aikojen Oulun torinrannan ilmeeseen. Hailuoto-laiva komisti aikoinaan torinrantaa vedessä ja myöhemmin maalle nostettuna.
Laiva on kuulunut kautta aikojen Oulun torinrannan ilmeeseen. Hailuoto-laiva komisti aikoinaan torinrantaa vedessä ja myöhemmin maalle nostettuna.

Kauppatorin ranta on osoittanut vetovoimansa tänäkin kesänä Oulussa. Se on ollut kesäpäivinä ja -iltoina kuin täyteen ammuttu. Sen takia vaikuttaa oudolta, ettei torinrannasta muka löydy tilaa ravintolalaivalle.

Oulu on erikoinen merikaupunki. Se on hyljeksinyt aivan viime vuosiin saakka pitkää rantaviivaansa tai on käyttänyt merenrantojaan nihkeästi ainakin tavallisten ihmisen tarpeita ajatellen. Hyviä rantatontteja ja pitkiä rantakaistaleita on annettu teollisuuden, liike-elämän ja puliukkojen käyttöön Pateniemestä Toppilaan sekä Nuottasaaresta Oritkariin ja Äimärautioon. Esimerkiksi Oritkarissa on ollut iät ja ajat yksi kaupungin pisimpiä vapaita rantaviivoja, mutta nyt sekin on uhrattu terminaalikäyttöön.

On Oulussa sentään tapahtunut myös tervettä kehitystä ja asenteiden muutosta. Se näkyy ehkä parhaiten Kiikelissä aivan kauppatorin kupeessa. Saari oli ennen laitapuolen kulkijoiden joutomaata, jonne kunnialliset kansalaiset eivät juuri askeleitaan suunnanneet, ainakaan vapaaehtoisesti. Nyt Kiikelissä on kaupungin ehkä hienoin ja elitistisin asuinalue, joka symboloi hyvin high tech -Oulua. Mutta kun sinne on sijoitettu myös uimaranta ja viehättävä kaupunkipuisto, se palvelee ja piristää kaikkia kaupunkilaisia, jotka sinne haluavat mennä.

Jo muutaman kivenheiton päässä Kiikelistä löytyy kuitenkin hieno Kuusisaari, jolle kaupunki ei ole keksinyt järkevää, ympärivuotista käyttöä. Saaren kauniit rannat kasvavat pusikkoa, ja koko saari on muutamia irrallisia tapahtumia lukuunottamatta pelkää joutomaata.

Suuri Hietasaarikin nuokkuu puoliunta pöheiköissään, mutta onneksi Toppilansaaressa on alkanut tapahtua: sinne nousee merellinen kaupunginosa. Kun edes Meri-Oulu -tapahtumalle ole vielä löydetty pysyvää sijoituspaikkaa kaupungin rannoilta, on pakko todeta, että Oulu merikaupunkina on yhä enemmän teoreettinen kuin todellinen käsite. Oululaiset näyttävät arvostavan enemmän jokimiljöötä kuin merta, mutta se lienee johtunut enemmän kaavoituspolitiikasta kuin kaupunkilaisten todellisesta tahdosta.

Kaupungin virkamiehet ja luottamusmiesjohto pitäisi saada tajuamaan nykyistä paremmin, että Oulun merellistä ilmettä pitää kehittää järjestelmällisesti ja vaalia kuin omaa silmäterää pieniä yksityiskohtia myöten. Esimerkiksi juuri nyt Oulu on tekemässä kaupunkikuvatyöryhmänsä esityksestä kardinaalivirheen, jos se karkottaa laivaravintola Neptunuksen torinrannasta eikä salli tuoda sen tilalle mitään muuta, paremmin torinrannan ilmeeseen sopivaa alusta. Se haluaa poistaa laivaravintolan paikan kokonaan torinrannasta ja tehdä tilaa vierasveneille. Linjaus on kylmäkiskoinen ja puistattava.

Työryhmä perustelee päätöstään kaupunkikuvallisilla syillä. Noilla perusteilla pitäisi tehdä juuri päinvastainen päätös. Mikä paremmin ilmentää merikaupunkia kuin laivaravintola torinrannassa keskellä kaupunkia? Se vetää hyvin hoidettuna ihmisiä puoleensa ympäri vuoden - myös talvella, jolloin tori on ankea. Vierasveneetkin sopivat torinrantaan, mutta ne elävöittävät sitä vain muutaman kesäviikon. Oulun rantoja pitää rakentaa ensi sijassa kaupunkilaisia varten ja heidän tarpeistaan lähtien.

Teatteritalo on epämerellinen rumilus. Kun sitä ei silti pureta, olisi parempi, jos sen ankeaa ja kylmää betonista DDR:mäistä ilmettä voitaisiin pehmentää ja tasapainottaa komean ravintolalaivan avulla. Neptunus on kuitenkin liian mitätön siihen tehtävään, mutta sekin on korjattuna parempi kuin ei mitään.