Saako sanaa viski käyttää edes tavallisen henkilön blogikirjoituksessa tai saavatko kampaamot olla auki itsenäisyyspäivänä muuten kuin maksullisen poikkeusluvan turvin?
Siinäpä pari viime viikkojen keskusteluaihetta aiheesta, onko Suomessa turhia ja typeriä määräyksiä vai ei.
Normitalkoot ovat siis jälleen nousseet julkiseen keskusteluun. Eivätkä tosiaankaan ensimmäistä kertaa, sillä ainakin jo vuonna 2008 silloisen asuntoministeri Janne Vapaavuoren (kok.) johdolla selviteltiin rakennusalan normiston helpottamista.
Hieman epäselväksi on tosin jäänyt, saatiinko talkoilla mitään todellista normipurkua aikaan vaikka kuntiakin kehotettiin perkaamaan omia rakentamista kahlitsevia sääntökokoelmiaan.
Itsenäisyyspäivän lähestyessä taas on nostettu esiin laki, jonka mukaan kampaamot on pidettävä kiinni itsenäisyyspäivänä, koska aukiolo edellyttää maksullisen erikoisluvan hankkimista.
Tiettävästi näitä lupia ei ole ihmeemmin haettu aikaisempinakaan vuosina, ei ilmeisesti nytkään. Onhan tulkinnanvaraista, onko kampaamo auki, jos ovet ovat kiinni vaikka sisällä onkin asiakas.
Ja ainahan kampaaja voi pakata työvälineensä laukkuun ja mennä asiakkaan kotiin.
Monisuomalainen on epäilemättä samaa mieltä kuin minäkin, että kyseinen määräys kuulostaa hullulta. Mutta kyllä se perustuu suoraan lakiin, joka määrittelee tarkkaan, miten kaupat sekä parturi- ja kampaamoliikkeet saavat olla auki.
Laissa nimenomaan todetaan, että ammattimaista vähittäiskauppaa tai parturi- ja kampaamoliikettä ei saa harjoittaa kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä, äitienpäivänä, isänpäivänä eikä itsenäisyyspäivänä eikä kello 18:n jälkeen uudenvuodenaattona ja vapun aattona eikä kello 12:n jälkeen jouluaattona ja juhannusaattona.
Paikallinen aluehallintovirasto voi erityisestä syystä sallia vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen harjoittamisen muinakin kuin säädettyinä aikoina. Erityisenä syynä pidetään liikkeen sijaintiin, matkailuun, yleisötapahtumaan tai vastaavaan tilanteeseen liittyvää tekijää, joka vaikuttaa palvelujen kysyntään.
Näistä erityisluvistakin on vähän väliä saatu uutisia, kun toiset ovat saaneet pitää liikkeensä auki esimerkiksi loppiaisena ja toiset taas eivät, ihan sen mukaan, minkä kannan käsittelevä virkamies on ottanut tuon ”erityisen syyn” olemassaoloon.
En väitä, että kaikki yhteiskunnan säätely on automaattisesti vahingollista tai kielteistä. Silti: olisiko kaupan ja parturikampaamoiden toiminnan täydellinen vapauttaminen kaikesta säätelystä tässä taloudellisessa tilanteessa yksi helpommista ja nopeimmin vaikuttavista keinoista lisätä taloudellista toimeliaisuutta ja siinä sivussa työllisyyttä?
Ei se niin kovin suuri muutoskaan itse asiassa olisi. Suomessa on aina ollut ammatteja, joita on hoidettu ympäri vuorokauden kolmivuorotyössä.
Ammattiyhdistysten asia on huolehtia siitä, että epämukavista työajoista maksetaan työntekijälle sopiva korvaus. Muuten yritysten pitäisi mielestäni itse saada päättää, milloin ne ovat auki tai kiinni.
Pakkohan ei ole nykyisinkään olla aina auki, kun se olisi mahdollista. Löytyyhän maasta yksi iso tavarataloketjukin, jonka liikkeet ovat kiinni sunnuntaisin omistajan vakaumuksen vuoksi, eikä sitä vastaan kenelläkään ole mitään sanomista.
Kun lakeja laaditaan, ja sehän on eduskunnan tehtävä, olisi yhtä lailla kansanedustajien tehtävä seurata, mitä laki saa käytännössä aikaan.
Ei kai kenenkään etu todellakaan ole se, että lainsäädännöllä, viranomaistulkinnoilla tai -käytännöillä saadaan aikaan todellisuus, joka jarruttaa kansalaisten mahdollisuuksia esimerkiksi yrittämiseen.
Kolumni