Vastaanottokeskuksissa on suuri määrä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, mikä voi aiheuttaa haasteita viranomaisille lähiaikoina, arvioi Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen.
- Niiden osalta, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen, mutta joita ei saada viranomaisten kautta poistettua maasta, on meneillään aikalisä, Nuutinen toteaa.
Virasto esitteli turvapaikanhakijatilannetta tiedotusvälineille torstaina Helsingissä.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg totesi keskiviikkona Ylelle, että ministeriössä pohditaan parhaillaan, mitä tehdä jos turvapaikanhakija ei halua kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta palata kotimaahansa.
Kielteisen päätöksen saaneelle turvapaikanhakijalle myönnetään yleensä vapaaehtoisen paluun aika, joka on enintään 30 päivää.
Jos henkilö ei hae tuona aikana vapaaehtoisen paluun tukea, poliisi saattaa hänet kotimaahansa tai valvoo, että tämä poistuu Suomesta.
Viranomaisten dilemma
Jos poliisi ei pysty saattamaan hakijaa kotimaahansa, poliisi ilmoittaa siitä vastaanottokeskukselle, joka puolestaan kertoo hakijalle asiasta. Tämän jälkeen vastaanottokeskuksen tarjoamat palvelut, kuten majoitus ja vastaanottoraha loppuvat enintään 30 päivän kuluttua.
- Viranomaiset yrittävät suostutella hakijaa hakemaan vielä vapaaehtoisen paluun ohjelmaan tai poistumaan maasta omin keinoin, Pekka Nuutinen kertoo.
Kun vastaanottopalvelut päättyvät, hakijan pitää poistua vastaanottokeskuksesta ja Suomesta omatoimisesti. Jos hakija ei poistu maasta, hän oleskelee Suomessa laittomasti.
Esimerkiksi Suomen ja Irakin välillä ei ole sopimusta pakolaisten palauttamisesta.
Vastaanottopalveluiden päättyminen ei koske alaikäisiä turvapaikanhakijoita, jotka ovat Suomessa ilman huoltajaa.
Vapaaehtoinen paluu voi olla taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin paluu poliisin saattamana. Poliisi voi saattaa maastapoistettavan ihmisen esimerkiksi kotimaassa lentoasemalle. Vapaaehtoisen paluun tuella kuljetus saattaa olla kotipaikkakunnalle asti ja palaavalle voidaan myös antaa taloudellista tukea.
Suuri määrä hakemuksia rauennut
Maahanmuuttovirasto on tehnyt elokuun loppuun mennessä turvapaikkapäätöksen noin 25 000:lle viime ja tänä vuonna Suomeen tulleelle turvapaikanhakijalle. Kielteisen päätöksen on saanut noin 9 000 ja myönteisen päätöksen noin 6 000 hakijaa. Tänä vuonna vireille tulleista hakemuksista on jo ratkaistu kaksi kolmasosaa.
Hakemuksia on rauennut lähes 7 000. Näissä tapauksissa hakija on joko jättänyt prosessin kesken tai hänestä ei ole kuultu kahteen kuukauteen.
Noin 3 000:tta hakemusta ei ole tutkittu siksi, että ne ovat kuuluneet toisen EU-valtion ratkaistavaksi.
Turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan irakilaiset ovat edelleen suurin ryhmä, jotka ovat peruneet hakemuksiaan. Hänen tulkintansa mukaan pelkkä Suomen tiukentunut linja ei selitä rauenneiden hakemusten suurta määrää.
- Osa hakijoista on ilmeisesti tullut kokeilemaan, koska Suomesta ja Belgiasta liikkui huhuja, että ne olisivat kultamaita irakilaisille.
Laki turvapaikkapäätösten tehostetusta käsittelystä voimaan
Tänään astuu voimaan uusi laki turvapaikkapäätösten tehostetusta käsittelystä. Muutoksista tärkein on, että valitus ja valituslupahakemus korkeimpaan hallinto-oikeuteen on nyt tehtävä 14 päivässä entisen 30 päivän sijaan.
Uuden lain myötä maasta poistamista ei voi enää myöskään pitkittää uudella hakemuksella. Lisäksi ennen tuomioistuinkäsittelyä oikeusapua antavat ensisijaisesti oikeusaputoimistojen julkiset oikeusavustajat. Tehtävän voi antaa myös yksityisen lakimiehen hoidettavaksi.