Täysi kansaneläke ja hoitotuki olisi asiaa selvittäneen työryhmän mielestä maksettava myös pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville.
Laitoshoidon maksuja määrättäessä olisi työryhmän mielestä syytä käyttää nykyistä useammin harkintaa. Toisaalta työryhmä näyttää myös vihreää valoa laitoshoidon enimmäismaksun nostamiselle nykyisestä 80 prosentista 85 prosenttiin nettokuukausituloista.
Nykyisin kansaneläkkeen suuruus riippuu siitä, onko eläkeläinen laitos- vai avohoidossa. Jo kolmen kuukauden laitoshoidon jälkeen eläke alenee ja hoitotuki napataan kokonaan pois. Näistä leikkauksista olisi luovuttava. Työryhmä on arvioinut tämän maksavan 99 miljoonaa euroa vuodessa.
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön pitäisi jättää edelleen vähintään nykyinen summa eli 450 markkaa tai 20 prosenttia nettotuloista. Euroiksi muutettuna ehdotettu minimisumma olisi kuitenkin hiukan suurempi eli 80 euroa.
Käyttövaratarpeen arvioinnissa olisi käytettävä yksilöllistä harkintaa, koska tarpeet ovat hyvin erilaisia. Dementiapotilailla nykyinenkin käyttövara saattaa jäädä käyttämättä, mutta nuoret vammaiset tai mielenterveyspotilaat voivat joutua luopumaan harrastuksistaan liian pienen taskurahan vuoksi.
Kohonneeseen työeläketasoon vedoten työryhmä väläyttää myös mahdollisuutta nostaa laitoshoitomaksujen enimmäismäärää 85 prosenttiin nettokuukausituloista. Näin käteenjäävä osuus tulosta putoaisi 15 prosenttiin.
Ylitarkastaja Riitta Aulangon mukaan kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta ehdotuksesta. Tämä ajatus kuten työryhmän muutkin ehdotukset viedään sosiaalipoliittisen ministerityöryhmän arvioitavaksi alkuvuodesta.
Omaishoitojärjestelmästä olisi työryhmän mielestä tehtävä kokonaisselvitys. Tukea olisi kohdennettava nimenomaan niille omaisille, joiden antama hoito on sitovampaa ja vaativampaa kuin normaali perheenjäsenestä huolehtiminen.